Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Monitoimihävittäjä on tärkeä osa puolustuskykyämme

Ansioitunut ja pitkäaikainen (1988–1996) ilmatorjunnan tarkastaja Ahti Lappi arvosteli (ES 23.8.) HX-hankkeemme perusteluja vääristä argumenteista. Hankkeessa on kuitenkin kyse kokonaismaanpuolustuskykymme vahvistamisesta tulevaisuuden varalle.

Ennen liittokunnan aloittamia sotatoimia 1991 Irakin johtaja Saddam uhosi ”kaikkien sotien äidistä”, joka jauhaisi murskaksi liittouman joukot. Eräs johtava sotilaskolumnisti julisti lukijoilleen teknologisen ylivoiman olevan myytti ja amerikkalaisten erehtyneen pahasti ”pannessaan sotatarvikkeille enemmän painoa kuin miesvoimalle”. Lännen median kommentaattorit ja länsimaiset poliitikot yhtyivät Saddamin messuun ja ennustivat liittoumalle valtavia tappioita ja jopa kolmeakymmentätuhatta kaatunutta.

Lännen ylivoima perustui erityisesti tekniseen ylivoimaan. Sotamenestyksestään huolimatta myös liittoumalle tuli paljon parannettavaa suorituskykynsä osalta. Eräs keskeinen kehittämiskohde oli nykyaikaisen järjestelmän tuottaman valtavan maalitietomäärän käsittelykyvyn nopeuttaminen.

Puolustusvoimissamme kiinnitettiin 2000-luvun alussa huomiota maanpuolustuskykymme jälkeenjäämiseen. Kenttätykistön kantama ratkaisi tuolloin maavoimien iskukyvyn ulottuvuuden. Tulivaikutusta tuli kyetä ulottamaan kauemmaksi. Yhdeksi iskukyvyn kohennuskeinoksi suunniteltiin Hornet-hävittäjien lisävarustamista muun muassa täsmäpommeilla, joilla maavoimia voidaan tukea kauas vihollisen selustaan. Iskukykyselvitys esiteltiin puolustusministeri Seppo Kääriäiselle ja presidentti Tarja Haloselle vuoden 2003 lopulla ennen vuoden 2004 puolustuspoliittista selontekoa eduskunnalle.

Silloisen puolustusvoimien komentajan amiraali Kaskealan mukaan joukkojemme määrä laskee, mutta niiden liikkuvuus ja asevaikutuksen ulottuvuus kasvavat. Sotilaallista voimaa on käytettävä yhä keskitetymmin ja nopeammin reaaliaikaista tilannekuvaa hyödyntäen.

Tämä edellyttää kykyä tarkkaan maalitiedusteluun ja syvään tulenkäyttöön niin piste- kuin aluemaaleja vastaan. Kauaskantoiseen tulivaikutukseen on päästävä, koska omiin joukkoihimme kohdistuu asevaikutusta entistä kauempaa ja entistä tarkemmin. Taistelukyvyn tehostamisessa tulee hyödyntää kaukovaikutuskykyä täsmäasein.

Maanpuolustuskorkeakoulun vuoden 2007 tutkimuksen mukaan maavoimien toiminnassa korostuu kyky johtaa käyttöön annettavaa ilmatukea. Tietoa olisi kyettävä hyödyntämään ilman viiveitä sekä luovuttamaan nopeasti tietoja muiden käyttöön. Maavoimien taistelu tulee kyetä liittämään myös yhteisoperaatioihin ilma- ja merivoimien kanssa, mikä on avain tehokkaaseen nykyaikaiseen verkottuneeseen sodankäyntiin.

HX-hankkeemme lopputuloksena tulisi olla hävittäjävalinta, jolla kyetään vastaamaan yli 30 vuoden päähän ulottuviin haasteisiin. Tämä tarkoittaa kykyä toimia tehokkaasti verkottuneissa yhteisoperaatioissa – runsaasti maalitietoja hankkivana ja jakavana osana samalla, kun hävittäjän tulenkäytöllä vaikutetaan tarkasti uhkaaviin kaukomaaleihin.

Lassi Laukkanen

Yleisesikuntaeverstiluutnantti (evp)

Lappeenranta

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka