Pääkirjoitus | Lappeenranta muistaa rakennusperintöä museoissa, mutta kaupunki voisi hyödyntää viherrakentamisen mallia jo nyt esimerkiksi Tiurun sairaalan suojelussa

Lappeenrannan museoissa on parhaillaan esillä suomalaisen arkkitehtuurin menneitä merkkinimiä. Taidemuseossa on näyttely Uno Ullbergin Viipurin-töistä, ja Etelä-Karjalan museo esittelee Jalmari Lankisen elämää sekä uraa näyttelyn ohella tietokirjalla, jollaista unohdetusta mestarista ei ole aiemmin ollut saatavilla.

Museoiden lisäksi myös Lappeenrannan kaupunki on hiljattain inventoinut omaa modernia rakennusperintöään mahdollisen merkittävän arkkitehtuurin suojelemiseksi katukuvassa.

Kaikki lienee siis mallillaan kerroslukua kasvattavassa ja keskusta-asumista tiivistävässä kaupungissa?

Riippuu näkökulmasta.

Keskustan kerrosluvun kasvu ja rakennuskannan tiivistäminen ovat järkevää kaupunkikehitystä, mutta vihreäksi julistautunut kaupunki teettää sitä varsin nuorta rakennuskantaa purkamalla, mikä helposti näyttää kerskakulutukselta ja luonnonvarojen haaskaamiselta.

Jalmari Lankisen uran merkittävin suunnittelutyö ja suomalaisen funktionalismin helmi, Tiurun sairaala, mätänee puolestaan pystyyn ja on valjastettu ilkivallan ja kuparivarkauksien alustaksi Joutsenossa.

Tiurusta on kivenheitto Imatralle, jossa käytöstä poistuva kaupungintalo kierrättyy museaaliseen hyötykäyttöön.

Lappeenrannan entinen kaupunginpuutarhuri sai aikanaan rakennusfirmat istuttamaan tai siirtämään rakennustöiden alle jäävät puut toisaalle.

Suojelemaan vehreyttä.

Kaupungilla on kaavoituksessa monopoli. Entä jos kaavoittaja saisi yritykset tekemään saman rakennuksille kuin puille? Näin:

Kun rakentaja hakee lisärakennusoikeutta, osa sen myötä saatavasta taloudellisesta hyödystä siirtyisi rakennusperintöä kaupungissa suojelevalle säätiölle. Se saisi grynderit miettimään lisärakentamisen todellista tarvetta ja kenties toimialansa kulttuurihistoriaa.

Jollain konstilla se Tiurun sairaala on nimittäin säilytettävä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka