Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Metsien elinvoimasta on pidettävä huolta, jotta ne eivät muutu tuhojen seurauksena päästölähteiksi

Juuri nyt metsät imuroivat hiilidioksidia pois ilmakehästä täydellä teholla. Metsäpuiden kasvukausi kestää noin 70 päivää toukokuun lopusta elokuun alkuun, jolloin ne kasvavat noin 108 miljoonaa kuutiometriä uutta runkopuuta. Kasvuvauhti on keskimäärin 1,5 miljoonaa kuutiometriä päivässä eli hiilidioksidia poistuu ilmakehästä noin 1,4 miljoonaa tonnia päivässä.

Hiilensidonnan ja varastoinnin lisäksi metsät tuottavat uusiutuvaa raaka-ainetta puupohjaisiin tuotteisiin ja energian tuotantoon. Niillä puolestaan korvataan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja estetään lisähiilen kertymistä ilmakehään.

Hyvän metsänhoidon perusoppeja ovat metsän ripeä uudistaminen hakkuun jälkeen, taimikoiden hoito ja kasvatusmetsien harvennushakkuut, jotka vahvistavat hiilensidontaa ja tähtäävät tukkipuumetsien kehittymiseen. Järeä puuraaka-aine tarjoaa eniten vaihtoehtoja puupohjaisille tuotteille.

Ilmastohyötyjä vahvistetaan edelleen esimerkiksi käyttämällä parhaista puualkuperistä jalostettua siemen- ja taimiainesta, jotka lisäävät kasvua jopa 30 prosentilla. Maaperän ravinnepuutteiden korjaaminen lannoituksella on nopeavaikutteinen keino lisätä hiilensidontaa.

Suometsissä pohjaveden pinnan sopiva taso on ratkaisevassa roolissa, jotta minimoidaan maaperän päästöt ja turvataan puuston kasvu. Metsän kasvatus peitteisenä ja ravinnetilan parantaminen tuhkalannoituksella voivat olla erinomaisia vaihtoehtoja turvemailla.

Metsäpinta-alaa lisätään metsittämällä puuttomia joutoalueita. Etenkin entiset turvetuotantoalueet ja viljelystä poistetut pellot ovat hyviä metsityskohteita.

Maaperän hiilivarastoa kasvatetaan osaltaan säästämällä lahopuuta. Ensisijaisesti lahopuuta tarvitaan lahopuulajistolle. Arkimetsänhoidossa sitä on helppo tuottaa lisää.

Erityisesti metsien elinvoimasta on pidettävä jatkossa huolta, jotta ne pystyvät sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon ja sietävät tuhoriskejä. Maailmalla on esimerkkejä, joissa metsät muuttuvat päästölähteiksi tuhojen seurauksena.

Jouni Väkevä

Suomen metsäkeskus

Kouvola

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka