Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Saimaa-ilmiöstä Itä-Suomen Sampo

Itä-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 oli Savonlinna. Vaikka voittoa ei kilpailussa tullut, Saimaa-ilmiöstä ja sen rajat ylittävän yhteistyön toimintamallista voisi olla malliksi ja vetoapua kulttuurin lisäksi koko Itä-Suomen elinvoimaisuudelle ja mainetyölle. Sitä voi parhaimmillaan verrata Kalevalan Sampoon.

Itäsuomalaiset ovat kuin Kalevalan kansa, joka rakensi ihmekojeen, Sammon, tuottamaan elinvoimaa ja hyvinvointia. Ja onnistuikin siinä aika hyvin.

Muun Suomen matkassa ja olosuhteita hyödyntäen Itä-Suomessa luotiin menestyvä maatalous, teollisuus ja lopulta kattava palvelujen ja sivistyksen verkosto yliopistoja myöten. Väestökehitys mahdollisti myös toimivan kuntarakenteen ja niiden muodostamat maakunnat.

Itä-Suomen Sampo jauhoi aikansa, mutta nyt Itä-Suomi näyttää yhtä pirstaleiselta kuin Kalevalan Sampo hajottuaan. Väestö vähenee, vanhenee ja uhkaa loppua. Kehitys uhkaa jo maaseutukeskuksia, kirkonkyliä ja pikkukaupunkeja sekä haastaa koko Itä-Suomen hallinto-, palvelu- ja aluerakennetta.

Vaikka yliopistokaupungeissa, eräänlaisissa ”pikkusampoissa” kasvua on tähän saakka jatkunutkin, näyttää tulevaisuus niidenkin osalta heikolta. Myös oman aikansa tarpeeseen syntynyt hallinto on selvästi kehityksen jarruna.

Maailmalle ja pitkin Saimaan rantoja levinneiden Sammon sirpaleiden tapaan kokonaisuuden merkitys on hämärtynyt. Luontaiset vahvuudet kuten vesistöt, metsä ja puhdas ilma sekä haasteet kuten väestökehitys, hajanainen rakenne ja pienet asiakasvirrat ovat Itä-Suomelle yhteisiä. Samalla ne muodostavat hyvin merkittävän riippuvuussuhteen alueen eri osille ja toimijoille.

Yksittäisen maakunnan, kunnan ja toimijan on entistä vaikeampi olla elinvoimainen, mikäli se ei saa tukea kokonaisuudesta. Laajempi ja syvempi rajat ylittävä yhteistyö tarjoaisi lisäarvoa ja lisäresurssin eri toimijoille. Yhteisten vahvuuksien hyödyntämiseen ja haasteiden voittamiseen koko Itä-Suomen alueella tulisikin panostaa nykyistä laajemmin yhdessä.

Itä-Suomi tarvitsee oman tulevaisuuden vision ja uuden Sammon sen toteuttamiseksi. Mielikuva Itä-Suomesta taantuvana alueena on saatava muuttumaan.

Yhteisen hankekorin kokoaminen on yksi käytännön kehittämistoimenpide tavoitteen toteuttamiseksi rajat ylittävällä yhteistyöllä. Sille olisi tilausta juuri nyt uuden EU-ohjelmakauden ja mittavan koronaelvytyksen alkaessa ja kuntavaali vuotena. Maakuntaliitoissa laaditaan uusia maakuntaohjelmia ja kunnat linjaavat uuden valtuustokauden kynnyksellä tulevaisuuttaan.

Hyviä aihioita hankekoriin on jo olemassa ja löytyy varmasti lisää ympäri Itä-Suomea muun muassa erilaisista kehittämiskokonaisuuksista kuten Saimaa, Viitoskäytävä ja tunnin Itä-Suomi tai paikallisena esimerkkinä vaikkapa Puumalan saaristoreitti.

Jarmo Vauhkonen

Mikkeli

Aulis Tynkkynen

Loviisa

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka