Pääkirjoitus: Lappeenrannassa riittää kysyntää jokaisen eurolle, kun paikallista kulttuuria yritetään pelastaa

Kati Pullinen

Koronavirus on pakottanut lappeenrantalaiset toimijat kerjuulle. Viimeisimpänä ulkopuolista rahaa kertoi tarvitsevansa Lappeenrannan upseerikerho, joka tavoittelee vähintään 10 000 euron rahoitusta kattamaan ravintolan ja historiallisen rakennuksen kuluja ravintolasulun ajalta.

Yhteisön kutsuminen taloudellisesti hätiin ei silti ole Lappeenrannassa uusi juttu.

Yhteisöllinen raha-ajattelu rantautui kaupunkiin vuonna 2015 purjeveneteatteria esittäneen Le Royal Joutava -yhdistyksen myötä. Taipalsaarelaislähtöisen Satu Kivistön työryhmä sai joukkorahoituspalvelussa kasaan 3 400 euroa venettä varten.

Koko kaupungin asiaksi joukkorahoitus muuttui 2017, kun yleisön rahallisella avustuksella perustettiin kulttuuritila Nuijamies. Vuodenvaihteessa Nuijamiehen onnistui voittaa ihmiset puolelleen jo toistamiseen ja kerätä 388 lahjoittajalta 37 000 euroa korona-ahdingon selättämiseksi.

Tasapuolisesti kansansuosio ei jakaudu, vaikka monelle järviluonto on varmasti yhtä tärkeä asia kuin kulttuurin ja viihteen tarjoama hengenravinto.

Viime heinäkuussa Linnoituksessa avattu Saimaarium joutui miettimään toimintansa uusiksi jo joulukuussa. Luonto- ja tiedekeskus haki joukkorahoituksella 30 000 euroa virtuaaliseen esitystoimintaan, mutta sai kokoon 2 440 euroa 58 lahjoittajalta. Lappeenrannan keskustan vesitorni on ollut suljettuna yleisöltä jo vuosia, mutta sen virkistyskäytön puolesta Toivonliiton nimissä taistellut Erkki Räsänen sai kasaan vain 2 370 tavoitellusta 100 000 eurosta vuonna 2019.

Kuun loppuun mennessä selviää, miten kansa arvottaa aikansa ja rahansa Upseerikerhon suhteen. Pitkälti yhdistyksen voimin kukoistamaan saatu Upseerikerho on kuitenkin saman tosiasian edessä kuin muutkin toimijat: joukkorahoituksella voi päästä vaikean tilanteen yli, mutta pitkällä aikavälillä tarvitaan pysyvämpää rahoitusta.

Kommentoi