Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Pääkirjoitus: Koronatuet kannattelivat kuntatalouksia – Lähivuosina kunnille ei kaivata yhtään lisää velvoitteita

Harri Manskinen

Koronavuoden tilinpäätöstiedot Etelä-Karjalassa kertovat kuntien selvinneen hyvin viime vuoden koettelemuksista. Esimerkiksi Lappeenranta ja Imatra tekivät plusmerkkisen tuloksen. Samanlaisia uutisia kuuluu myös pitäjiltä.

Pelkkää kuntien toiminnan tehokkuutta hyvät tilinpäätökset eivät tietenkään olleet. Valtion koronatuet kannattelivat monia kuntia ympäri Suomea.

Tukia on kritisoitu ylimitoitetuksi ja vaalirahoiksi, koska kunnat ovat saaneet puskuroitua miljoonia euroja taseeseensa. Kritiikki on osin paikallaan, sillä koronatuet eivät ole ilmaisia. Suomi on jo pahasti velkainen.

Tukipolitiikalla on toinenkin puoli. Veroprosenttien korotukset jäivät lähes kaikilta kunnilta tekemättä. Henkilöstöä ei irtisanottu ja kuntien palvelutuotanto toimi niin hyvin kuin se rajoitusten vuoksi oli mahdollista.

Lisäksi kuntien investointitaso säilyi korkealla ja se loi elvyttävää vaikutusta ja työtä. Lappeenranta investoi viime vuonna 43 miljoonalla eurolla. Käytännössä merkittävät kouluhankkeet edistyivät koronasta huolimatta. Myös Imatra investoi kouluihinsa.

Tänä vuonna kuntien koronatukia ei ole myönnetty, mutta viime vuoden koronamiljoonia on käytetty kuluvan vuoden laskuihin. Lopullinen lasku ei ole vielä tiedossa, sillä tilanne on edelleen vahvasti päällä.

Kuntaliitto on jo ehdottanut hallitukselle, että myös tänä vuonna välittömät koronasta aiheutuvat testauksiin ja rokottamiseen liittyvät kustannukset korvataan kunnille ja sairaanhoitopiireille. Täsmätukea tarvittaisiin myös joukkoliikenteelle. Nyt se ei ole kannattavaa, kun linja-autot kulkevat kaupungilla tyhjillään.

Todennäköisesti hallitus kuulee kuntia, sillä monet tärkeät arjen palvelut hoidetaan yhä kunnissa. Toivottavasti hallituksesta löytyy myös sellaista viisautta, että kunnille ei aseteta uusia velvoitteita tai uusia tehtäviä lähivuosina. Koronasta toipuminen ei tapahdu hetkessä, mutta kunnilla on riittävästi tekemistä nykyistenkin tehtäviensä hallinnassa. Etelä-Karjalassa huolta lisäävät väestökehitys ja kuntien lähivuosien investointipaineet.

harri.manskinen@esaimaa.fi

Kommentoi