Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Työhyvinvoinnin parantamisessa on valtava potentiaali

Nykyisin voidaan jo sanoa, että poikkeukset, joita huippuyritykset tekevät vuosittain työhyvinvoinnin puolesta, ovat jo sääntö. Kyse on paremmasta johtamisesta, yhteistyöstä ja omistautumisesta.

Parempi työhyvinvointi on alihyödynnetty mahdollisuus taloudelliselle menestykselle.Suomen talous menettää vuosittain yli 25 miljardia euroa työkyvyttömyyseläkkeiden, sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn ja työtapaturmien takia (Rissanen et al. 2014). Hiljattain tehdyn arvion mukaan yksityinen sektori voisi parantaa tuottavuuttaan yhdeksällä miljardilla ja tehdä yhden miljardin euron vuosittaiset kustannussäästöt paremman johtamisen kautta (Aura & Ahonen 2016). Täydellisesti hyödynnettynä tästä seuraisi 20 prosentin:n tuottavuusloikka maamme taloudelle. Vastaavia tuottavuuden lisäyksiä voitaisiin luonnollisesti saavuttaa myös julkisella sektorilla.

Yhteiskunta muuttuu ja työelämä sen myötä. Monet muutokset ovat positiivisia: meillä on parempi elintaso ja fyysisesti vähemmän rasittavia työtehtäviä. Silti työkyvyttömyyden kustannukset eivät laske (Ahonen et al. 2016b). Muutos vaatii palkansaajilta uusia valmiuksia: viestintää, muutoskykyä ja ICT-valmiuksia.

Etenkin ICT-teknologia luo sosiaalisia haasteita, ja elintapamme luo uusia terveysongelmia. Rajattomat viestintämahdollisuudet myötävaikuttavat unenpuutteeseen ja sosiaaliseen kuormitukseen, ja yhä useamman on vaikea nähdä työtään mielekkäänä (Työolobarometri 2015). Nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat olleet nopeimmin kasvava syy työkyvyttömyyteen viimeisten vuosikymmenten aikana (Ahonen et al. 2016b), eikä heille usein edes tarjota psykoterapiaa, mikä auttaisi. Suomi on Euroopan kärkisijoilla kiusaamisongelmien listalla.

Moni yritys on esimerkillään osoittanut, että liiketaloudellisen ja hyvän työympäristön yhdistäminen on mahdollista (Lassila & Tikanoja, Berner, Atria). Tuoreet tutkimukset osoittavat, että systemaattinen panostaminen työhyvinvointiin voi antaa investoidulle pääomalle kuusinkertaisen tuoton (EK Benchmark 2014).

500 vuotta vanha kirjanpito- ja tilinpäätösjärjestelmämme ei nosta esiin ihmistä työpaikalla eikä myöskään työympäristön hyötyjä ja kustannuksia. Ratkaisu voisi olla perinteisten taloudellisten raporttien täydentäminen henkilö- ja terveystilinpäätöksellä (Työterveyslaitos 2014).

Petri Toiviainen

Lappeenranta

kuntavaaliehdokas (vihreät)

Kommentoi