Pääkirjoitus: Itärataa tarvitaan, mutta rahoitus on vaikeampi yhtälö

Itä-Suomen maakunnat ovat nostaneet kevään ja kesän aikana esiin Itäradaksi kutsutun väylähankkeen. Käytännössä se tarkoittaisi uusien kiskojen vetämistä Kouvolasta Porvoon kautta Helsinkiin. Tähän asti Kouvolasta on koukattu Lahden kautta matkalla Helsinkiin. Itärata lyhentäisi matka-aikaa Lappeenrannasta Helsinkiin noin puoli tuntia. Yhteyden nopeuttaminen on monessa mielessä järkevä ajatus ja valtiolta kestävää aluepolitiikkaa. Itä-Suomi on monilla mittareilla muuta Suomea jäljessä. Esimerkiksi talouskasvun ja paremman työllisyyden hedelmiin päästiin Itä-Suomessa kiinni muuta maata myöhemmin. Toteutuessaan Itärata sitoisi Itä-Suomea paremmin erityisesti pääkaupunkiseudun kasvuun ja toisaalta voisi poikia alueelle paremmin kasvua edistäviä investointeja. Se olisi myös ympäristöhanke, joka vähentäisi liikenteen päästöjä. Itä-Suomen maakunnat tapaavat ensi viikolla liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) ja yrittävät saada ratahankkeen vuoteen 2030 saakka ulottuvaan valtion liikennesuunnitelmaan. Berner on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti, mutta mikään läpihuutojuttu sen käynnistäminen ei ole. Lisäksi Kymenlaaksossa on ristivetoa radan suhteen. Kouvolalle Itärata sopisi mainiosti, mutta Kotkassa on jo pidemmän aikaa puhuttu Hamina-Kotka rantaradasta Helsinkiin. Toinen keskeinen ongelma liittyy rahoitukseen. Vaikka nykyisten väylien korjausvelkaa on tällä vaalikaudelle purettu, tehtävää on vielä paljon. Siksi uusien hankkeiden aloittaminen vaatii pitkäjänteistä edunvalvontaa eri tasoilla. Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö. Harri Pursiainen on jo väläytellyt valtion budjetin ulkopuolisia vaihtoehtoja, kuten kaupallisia toimijoita ja väylämaksuja.