Luonto sopeutuu lumettomuuteen

Eläimet selviäisivät, vaikka Suomen talvet muuttuisivat leudoiksi. NIKO KAARTINEN

Ilmastonmuutos tulee ensimmäisenä mieleen, kun katselee niukin naukin valkoista joulukuuta. Mihin kaikkeen eläimet sitten lunta oikeastaan tarvitsevat?

Pieneläimille lumi tarjoaa suojapaikan, saimaannorppa tekee lumeen poikasensa ja kanalinnut nukkuvat lumesta tehdyssä kiepissä talvisin. Vähälläkin lumella silti pärjätään.

- Esimerkiksi Bulgariassa ruskeakarhu ei nuku talviunta, koska ravintoa on saatavilla jatkuvasti, kertoo assistentti Aslak Ermala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Ermalan mielestä lumettomuuden haittoja on helpompi pohtia kuin hyötyjä. Esimerkiksi eläinten luonnollinen, sisäinen kello saattaa kärsiä lumen puutteesta.

- Kevät on tyypillisesti lisääntymiskausi. Ankarat talvet verottavat eläinten kuntoa, joten en tiedä, osaavatko ne sitten keväällä hyödyntää pehmeää ja helppoa oloa. Voi olla, että lisääntymisestä ei tule mitään. Samoin vuodenaikojen sekoittaminen voi hämärtää joidenkin muuttolintujen aikatauluja.

Lumettomasta talvesta hyötyjiä on eläinkunnassa varsin vähän, ellei lasketa lukuun viirupöllöä, jonka on helpompaa metsästää pienriistaa paljaalta maalta kuin lumen sisältä, jonne peltohiiret, myyrät ja muut pikkueläimet kaivautuvat.

- Lisäksi jäniksillä voi mennä talvella hyvin, jos maa ei ole jäässä ja näin ollen ruokaa on helposti saatavilla. Tämä pätee myös muihin pieneläimiin, jotka syövät luonnosta löytyvää ravintoa, Ermala kertoo.

Eläinlajit ovat assistentin mielestä yllättävänkin sopeutumiskykyisiä muutoksiin ympäristössään. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee rusakon talvikarvoituksen.

- Normaalisti rusakko ei vaihda karvoitustaan, mutta se on vuosien saatossa oppinut siihen täällä Pohjolassa. Rusakon talviturkki ei ole vitivalkoinen, kuten tavallisella metsäjäniksellä, mutta se on selvästi vaaleampi kuin normaalikarvoitus.

Kaikki lajit eivät kuitenkaan säily, jos ilmasto lämpenee. Jos lajilla ei ole muuntautumiskykyä, se häviää hiljalleen. Tästä on historiassa paljon esimerkkejä.

- Eipä meillä näy enää mammuttejakaan.

Helsingin luonnontieteellisen keskusmuseon museomestarin Martti Hildenin mukaan voimme katsoa pari leveysastetta etelään nähdäksemme, mitä Suomeen olisi luvassa, jos talvet lämpenevät.

- Siitä saamme osviitta, minkälaista kasvistoa ja eläimistöä olisi Suomeenkin tulossa, jos talvemme muuttuvat Keski-Euroopan kaltaisiksi. Etelän lajit nousevat meidän leveysasteillemme, ja omat lajimme seuraavat kylmää talvea pohjoiseen. Monille eläimillehän leuto talvi on helpotus.

Hildenin mielestä eläinlajit ovat lopulta hyvin sopeutumiskykyisiä ympäristönsä muutoksiin.

- Ovathan eläimet ottaneet niin sanotusti kaupungitkin haltuunsa.