Pien-Saimaata odottaa vuosia kestävä pelastusoperaatio

Ensiapua sinilevästä kärsivä vesistöalue saa jo tänä vuonna. Merkittäviä kunnostushankkeita ovat luvassa vasta tuonnempana. Pelastusoperaation vetovastuu on Lappeenrannan seudun ympäristötoimella. HEIKKI SAIRANEN

Pien-Saimaan pelastamiseksi alkaa mittava työ. Sinilevästä kärsivää vesistöaluetta odottaa vuosia ellei peräti vuosikymmeniä kestävä pelastusoperaatio. Ensiapua on odotettavissa jo tänä vuonna, mutta isommat ja konkreettisemmat kunnostushankkeet ovat luvassa vasta tuonnempana.

- Nopeita ratkaisuja ei ole olemassa, Lappeenrannan ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen toteaa.

Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa, että vesiensuojelu on jatkuvaa työtä.

- On hyvä, että prosessi viimeinkin käynnistyy ja kokonaisuus otetaan hanskaan, toteaa Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Talvela.

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Pien-Saimaan suojeluyhdistys käynnistivät eilen Pien-Saimaan pelastamisen. Ensin tehdään kunnostushankkeen esiselvitys. Sen tavoitteena on muun muassa selvittää veden laadun heikentymiseen johtaneet syyt. Tätä varten kartoitetaan järven kuormitus ja tutkitaan pohjan sedimentti.

Esiselvityksen pohjalta laaditaan suunnitelma järven suojelusta ja tulevista kunnostustoimista.

Ohjat ovat Lappeenrannan seudun ympäristötoimella, jossa ovat mukana mukana Lappeenrannan kaupunki sekä Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Lemin kunnat. Pelastusryhmän seuraava kokous on ensi maaliskuussa.

- Prosessi lähtee liikkeelle varsin ripeästi, Talvela kiittää.

Hankkeelle haettaneen leader-rahoitusta. Leader-rahoituksen organisaation edustaja oli mukana myös eilen hankkeen avauskokouksessa. Hanke saanee rahaa myös TE-keskukselta ja ympäristökeskukselta.

Pien-Saimaan pelastusoperaatio on vasta prosessin alussa. Töitä on vuosiksi ellei kymmeniksi. Räsäsen mukaan tavoitteena on luoda mahdollisimman laaja yhteistyöverkosto ja saada kaikki valuma-alueella toimivat ihmiset ja yhteisöt tarkastelemaan omaa käyttäytymistään. Kuntalaisten osallistuminen on hänen mukaansa toivottavaa ja jopa suotavaa.

- Tahtotila on nyt sen sorttinen, että jos jollakin tietyllä toimenpiteellä on selkeästi hyötyä, se myös käynnistetään. Emme aio enää odotella, vaan pieniä hankkeita pannaan vireille heti, Talvela sanoo.

Läntisen Pien-Saimaan ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia. Parhaillaan koko Pien-Saimaalla vellova sinilevä vauhditti pelastusprosessin aloittamista.

- Kunnostustoimia on tehty ennenkin, joten nyt kyseessä on eräänlainen välipäätös, Niittyniemi katsoo.

Hänen mukaansa tavoitteena on saada mahdollisimman tarkka kuva siitä, mistä kuormitus tulee.

- Kokoamme aina yhden sektorin osaajat yhteen ja ideoimme työpajoissa, mitä toimenpiteitä sillä sektorilla voidaan tehdä kuormituksen pienentämiseksi.

- Kun kaikki sektorit on käyty läpi, saamme puristettua toimenpiteet ja saamme samalla koko toimijakentän sitoutettua vesiensuojelutoimintaan.

Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi muistuttaa, että vesiensuojelutyö on jatkumo.

- Luonnossa viiveet ovat hyvin pitkiä. Tällaisia leväkukintoja tulee myös jatkossa, mutta kun määrätietoisesti tehdään vesiensuojelutyötä, niiden toistuvuus harvenee ja toivottavasti pidemmällä aikavälillä loppuu kokonaan.

- Toivottavasti vain ei käy niin, että kaikki toimenpiteet mitä tehdään, peittyvät ilmastonmuutoksen aiheuttamien talvisateiden alle. Jos niin käy, sitä enemmän tarvitaan suojelutoimenpiteitä.