Rajavartijat pakottavat ruotsin taitoa tyydyttäväksi

Tämän kuukauden aikana rajavartijan peruskurssilla lenkkeilläänkin ruotsiksi. Valtion virkamiehiltä vaadittava kielikoe on vapun jälkeen. Siihen mennessä ammattikoulun ruotsia nostetaan ylioppilastasolle. HANNU OJALA

IMATRA. Ruotsin kielikoe on oikeasti kova paikka. Raja- ja merivartiokoulun kieltenopettaja Anne Raulo kuvaa tilannetta kahdella tavalla.

- Vaatimustaso on sama kuin ylioppilaskokeessa a-kielen cum laude tai b-kielen eximia.

Toinen kuvaus koitoksen vaativuudesta löytyy tilastoista. Edellisellä peruskurssilla kielikokeen läpäisi ensimmäisellä kerralla 13 oppilasta 80:sta.

Fakta on sitä luokkaa, että kokenut opettajakin hieman empii totuuden sanomista. Tarkoitus ei ole lamauttaa, vaan motivoida.

- Kaikki ovat kuitenkin päässeet läpi, joillakin se on vaatinut vain enempi yrityskertoja.

Rajavartijat ja poliisit ovat suorittaneen kielilain mukaiset kielikokeet vuodesta 2006 lähtien. Tulli on on ollut hidasliikkeisin, mutta vaatimus toisen kotimaisen kielen taidosta tulee toukokuun alussa voimaan tulevaan asetukseen. Tähän mennessä tulli on edellyttänyt ruotsin osaamista vain ylemmissä viroissa.

Virkamiehille pakkoruotsi on oikea pakko. Kun laki antaa virantoimituksessa valtuuksia puuttua toisten vapauksiin, kansalaisten rajoittamaton oikeus on saada palvelua omalla kielellään kaikkialla maan rajojen sisäpuolella.

Raja- ja merivartiokoululla kolmen viikon ruotsipaketti on ajoitettu peruskurssin alkupuolelle. Raulon mukaan taustalla on ajatus, että tiivis opintokokonaisuus saadaan pois alta.

Kielikoe on vapun jälkeen, ja uusintamahdollisuus tarjoutuu tammikuussa. Aikaisemman kurssin kokemuksesta tiedetään, että kaksi yrityskertaa ei riitä kaikille. Kokeessa reputtaneet eivät saa todistusta, eikä heitä voida ennen hyväksyttyä suoritusta nimittää vakinaiseen virkaan.

Virkakelpoisuuden saavuttaminen pistää kurssilaiset paneutumaan ruotsiin tarmokkaasti.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle passintarkastajaksi kouluttautuva Ossi Haarus kuvaa porukassa vallitsevan pelin hengen.

Kun kielikoe on laitettu vaatimuksiin, on turha käyttää voimia siitä puhumiseen.

Haaruksen tapaan suurimmalla osalla kurssilaisista on koulutustausta ammatilliselta puolelta. Ongelma ei ole siinä mitä vaaditaan.

Peruskoulun pakkoruotsi ja ammattikoulun yhden opintoviikon laajuinen pohja ei opiskelijoiden mielestä ole missään tapauksessa riittävä.

Lentoasemalle meneville alkaa myöhemmin varsinainen eksoottinen osuus, kun heille opetetaan puhutun kiinan alkeita. Itärajalle meneville kieli on venäjä.

Sitä ennen tärkein kieli on kuitenkin ruotsi. Turkuun rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen korjaamolle kouluttautuva Juha Ahokas sanoo kaiken vapaa-ajan kuluvan huhtikuussa ruotsin merkeissä.

- Mitään muuta ei ennätä tehdä kuin lukea ja käydä lenkillä.

Kun toinen kotimainen on omaksuttava pikana, käyttöön on otettu äärimmäisiäkin keinoja. Ruotsia heitetään jo kahvipöydässäkin.

Juha Ahokkaan reservit on porrastettu syvälle. Viimeisenä lukkona on vappumatka Tukholmaan. Lopputuloksen eteen tehdään kaikki voitava.

Anne Raulo on vaikuttunut aikuisopiskelijoiden motivaatiosta.

- Porukka on todella mahtava, ja tunneilla on hauskaa.

Torstaina oppilaiden tehtävänä oli pitää kokous ruotsiksi. Opettajan mielestä tulos oli oikein hyvä. Kokous jatkui teemana myös päivän viimeiseen tehtävään, jossa piti kirjoittaa sähköpostiviesti kokouksen kulusta ja päätöksistä.

Peruskoulun ja lukion puolelta aikuisten opettajaksi siirtyneen Anne Raulon kokemuksissa pakkoruotsi ei pääkaupunkiseudulla saa kielteistä latausta oppilaiden joukossa. Sitä opiskellaan ja opitaan siinä kuin muitakin kieliä.

Aikuisopiskelussa hankaluutena on oppimateriaalin niukkuus, joten maailmaa pitää tarkastella aikuisiässäkin peruskoululaisen näkökulmasta.

Poliisiammattikorkeakoulusta poiketen kielen opetus ja kielitutkinto ovat rajalla erillään toisistaan. Kun poliisien koulutuksessa osaamista mitataan ammattiin soveltuvalla sanastolla, rajamiesten kielikokeen aihepiiri voi olla mitä tahansa.

Tämä takia koulutuksessa ei voidakaan keskittyä esimerkiksi niihin tilanteisiin, joita tulee eteen päivittäisessä työssä.

Opettajalla on silti yksi varma vinkki kielikokeeseen menijöille. Tavalla tai toisella aina kysytään jotakin henkilöstä itsestään. Pitää osata vähintään selvittää, kuka on ja mitä tekee.