TV:n Silminnäkijä kertoo ”Huhun joukkohaudoista” (13.10.2004)

1.6.2007 0:17 | Päivitetty: 27.12.2007 13:09

ANTTI MUNNUKKA

LAPPEENRANTA. Siinä, missä kirjailija Heikki Hietamies käyttää lapsuusmuistojaan ja tuttuja lappeenrantalaisiaan kirjansa tehokeinoina, toimittaja Juha Portaankorva hakee puolestaan  yhdeksi päätodistajakseen Heikki Hietamiehen.
TV2 esittää Silminnäkijä-dokumentissaan ”Huhun joukkohaudoista”. Raportissa esitellään tämä kaupunkitarina, joka on elänyt Lappeenrannassa 60 vuotta. Toimiko kaupungissa kesällä 1944 salainen kenttäoikeus, joka teloitti satoja suomalaisia rintamakarkureita?
Vastaus ei ole yksiselitteinen, mutta puhuu selkeästi sen puolesta, että jotain on Huhtiniemessä tapahtunut.
Portaankorva on löytänyt juttuunsa lähteitä, joita aiemmin ei ainakaan laajemmin ole tunnettu.
Virallinen osuus on yhä edelleen vakuuttunut virallisesta totuudesta:
– Huhtiniemen teloituksista ei löydy yhtään asiakirjaa, sanoo Sota-arkiston tutkija Seppo Klemettilä.

Keijo Koistisen
nauhoitukset


Lappeenrannan entinen torivalvoja Keijo Koistinen tunnettiin Huhtiniemen mysteerin innokkaana tutkijana. Portaankorva on saanut käyttöönsä Koistisen tekemän nauhoituksen, jossa muuan Veikko kertoo kahden Keltusta olevan veljeksen kanssa käyneensä katsomassa, kun Huhtiniemessä ammuttiin ihmisiä.
Mielenkiintoisia ovat myös kenraali Oeschin muistelmat ja kenraali A.E Martolan kirje, joissa selvästi viitataan ankariin rangaistuksiin.
Etelä-Saimaassa oli 29.10.1971 uutinen Huhtiniemestä löytyneistä kymmenistä pääkalloista. Asiaan ei lehdessä palattu.

Elli Matkonen
näki pöytäkirjat

Useimmat haastatellut tuntuvat olevan varmoja, että jotain on täytynyt tapahtua.
– Lappeenrantalaisilla on suunnattoman upea mielikuvitus, jos he ovat keksineet kaiken sen, minkä ovat kertoneet, sanoo Hietamies.
Yksi mielenkiintoisimmista Silminnäkijän haastatelluista on sotilaspiirin esikuntatalossa sijainneen Karelia-talon Elli Matkonen.
– Eräs herra näytti minulle salaisen kenttäoikeuden asiakirjoja. Ne olivat leimoilla varustettuja ja niissä oli rintamakarkureiden nimet ja syntymäajat. Se oli hirvittävä kokemus lukea ne paperit, muistelee Matkonen.
– Väitetään, että teloitettujen ruumiita ei haudattu syvälle. Kesällä 1945 joukkohaudat alkoivat haista ja niitä jouduttiin kalkitsemaan, kertoo Karjala-lehden päätoimittaja Antti O. Arponen.
Arponen kertoo ohjelmassa myös. että hän joutui omassa lehdessään vielä viime kesänä jättämään julkaisematta jutun, jossa käsitteli Huhtiniemeä.
Mielenkiintoisia ovat myös kaksi lehtileikettä, joissa sotamiehet Aaro ja Aarre kertovat kotiin lähettämissään kirjeissä jättäytyneensä karkureiksi ja joutuneensa pidätetyiksi.
– Olenhan lapsi vielä, toteaa ilmeisen nuori Aarre.
Kirjoittajien kohtalosta ei kerrota, miksi?
Dokumentin päätös on pateettinen:
– Nämä teloitukset ovat merkinneet eräille 60 vuoden yksinäisyyttä, toisille hirvittävän salaisuuden kantamista. Kaupunki etsii edelleen murhaajia, toteaa rovasti Matti J. Kuronen.

Silminnäkijä: Huhu joukkohaudoista. TV2 14.10. klo 22.35.