Päätoimittajan juttu sensuroitiin heimolehti Karjalasta (10.7.2004)

1.6.2007 0:16 | Päivitetty: 27.12.2007 13:08

ANTTI MUNNUKKA

LAPPEENRANTA. Heimolehti Karjalan toimituspolitiikasta on jälleen syntynyt kiistaa lehtiyhtiön kustantajan ja päätoimittajan kesken. Lehden johto kielsi päätoimittaja Antti O. Arposta julkaisemasta Arposen itsensä kirjoittamaa ns. Huhtiniemen teloituksista kertovaa kirjoitusta.
Lehti lupasi etusivullaan ennen juhannusta kertoa "jatkosodan tiukimmin varjellusta sotasalaisuudesta", mutta tätä uutista ei sivuille ilmestynyt.
Karjalan Kirjapaino Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Piepponen oli kustantajan nimissä kieltänyt jutun julkaisemisen.
Piepponen perusteli julkaisukieltoa sillä, ettei jutussa ollut faktatietoja. Hyllytyksen julkisti perjantain Helsingin Sanomat.

Arponen kertoi
olevansa realisti


Päätoimittaja Arponen tyytyi yhtiön johdon päätökseen, vaikka hänellä lehden päätoimittajana olisikin ollut oikeus kirjoituksensa julkaisemiseen. Painovapauslain mukaan päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä.
Arponen kertoi olevansa realisti.
– Viime kädessä yhtiön hallitus päättää, mitä lehdessä kirjoitetaan, hän toisti perjantaina myös Etelä-Saimaalle.
Olleessaan Etelä-Saimaan palveluksessa Arponen kirjoitti ns. Huhtiniemen teloituksista useaan otteeseen.
– Mitään uutta minulla ei asiasta ollut, ajattelin vain kertoa asiasta myös Karjalan lukijoille, Arponen totesi.
Hän uskoi, että uutta löytyy viimeistään silloin, kun Huhtiniemessä aletaan kaivaa perustuksia asuintaloille.
Varatuomari Risto Piepponen kielsi jutun julkaisemisen, koska siinä "ei ollut faktaa".
– Totesin, että minusta se on puhtaisiin huhuihin perustuva asia, jonka laaja hämmentäminen jälleen kerran ei ole Karjala-lehden intresseissä, Piepponen totesi Helsingin Sanomille.

Joukkohauta
löytyi 1971


Huhtiniemestä löytyi 1971 nykyistä leirintäaluetta rakennettaessa kymmenen ruumiin joukkohauta. Etelä-Saimaa kertoi tuolloin asiasta, mutta asia jäi jostain syystä tarkemmin tutkimatta. Sittemmin kaupunkilehti Lappeenrantalainen kertoi, että joukkohautaan olisi haudattu Kannakselta kesällä 1944 paenneita rintamakarkureita, jotka olisi tuomittu Lappeenrantaan perustetussa salaisessa kenttäoikeudessa.
Oikeuden puheenjohtajaksi on väitetty varatuomari Toivo Tapanaista, jonka nimeä yhä kantava taloa tuli runteli eilen Lappeenrannan keskustassa. Tapanainen johti vuonna 1918 Lappeenrannassa punaisten teloituksia.
Etelä-Saimaan ohella mahdollisia teloituksia on puitu myös Helsingin Sanomissa. Jatkosodan rintamakarkureista on tehty kaksi väitöskirjaa, joissa todistetaan, ettei virallisissa arkistoissa ole Huhtiniemen teloituksista mitään.
Akateemikko Paavo Haavikkokin on puuttunut asiaan. Vuonna 1999 ilmestyneessä teoksessaan Päämaja, Suomen hovi, Haavikko uskoo, että teloituksia koskevat asiakirjat on tuhottu syyskuussa 1944.

Edellinen erosi
linjariitojen takia


Vastikään 100 vuotta täyttäneen Karjalan edellinen päätoimittaja Lauri Kosonen, irtisanoutui juhlien kynnyksellä toimestaan.
Syynä irtisanoutumisen oli Kososen mukaan luottamuspula lehteä julkaisevan Karjalan Kirjapaino Oy:n johdon kanssa.
– Pitkään jatkunut yhtiömme johdon tuen ja luottamuksen puute on johtanut terveyteni heikkenemiseen ja työkykyni ja motivaationi vähentymiseen, hän totesi tuolloin.
Kososen mukaan viimeinen pisara oli lehden 100-vuotishistoriikin esipuhe, jossa Risto Piepponen Kososen mukaan  hyökkäsi lehden linjaa ja päätoimittajaa vastaan.
Mielipide-erojen taustalla Karjalassa Kososen päätoimittaja-ajan käyty, ajoittain hyvinkin vilkas keskustelu luovutetun alueen mahdollisesta palauttamisesta Suomelle.
Lehden historiikin kirjoitti sittemmin päätoimittajaksi valittu Antti O. Arponen.