Ehkä me vielä selviämme

Mikään ei ole historiassa niin vaikeaa, kuin havaita senhetkiset suuret muutokset. Luultavasti me sanomme vielä vuonna 2030, että ne ovat vasta edessäpäin. l ESA VILENIUS

2010

Etelä-Karjalassa asuu nyt noin 134 000 ihmistä, alle kolme prosenttia suomalaisista.

Syntyvyyden, kuolleisuuden ja maassamuuton seurauksena alueen väestöstä on kymmenen vuoden aikana vähentynyt yli 4 000 ihmistä.

Imatran väkiluku on laskenut tänä aikana yli 2000:lla, mutta myös maakunnan muiden kuntien väkiluku on pienentynyt Lappeenrantaa ja Taipalsaarta lukuun ottamatta.

2030

Etelä-Karjalassa asuu 110 000 ihmistä. Väen väheneminen on viime vuosina pysähtynyt. Maaseudulle muutetaan hiljalleen myös takaisin, koska Suomenkin peltojen tuotannolla on taas tarvetta.

Maaseutu on rakennemuutoksen jäljiltä suurikokoisten karja-, erikois- ja puutarhakasvitilojen aluetta. Myös muutamia suuria metsätiloja on perustettu viime vuosina.

Konnunsuon kartano on tuhansien hehtaarien viljelyksineen myös valtakunnallisesti merkittävä viljatila.

Maaseudun loma-asutus on keskittynyt vuosituhannen alkua selvemmin. Tieverkkokaan ei yllä enää monille entisille kesämökeille.

Mökkeily on kuitenkin säilyttänyt asemansa.

Usein vakituisten asuntojen veroisesti varusteltuja kesämökkejä käytetään myös kotitarveviljelyyn. Luonnon antimien keräämiseen on jälleen suuressa suosiossa.

Lappeenranta on vahvistanut asemaansa maakunnan keskuksena, siellä asuu nyt 3/4 eteläkarjalaisista.

Ulkomaalaisväestön määrä kasvu on taittunut. Saimaalla on yhä venäläisten loma-asutusalueita, mutta niiden määrä kovin paljoa kasvanut.

2010

Etelä-Karjalassa on maan vahvin metsäteollisuuden keskittymä. Maakunnassa on myös metalli- ja rakennusaineteollisuutta sekä vesivoimaa.

2030

Metsäteollisuus uusinut tuotantoaan voimakkaasti. Teollisuuskeskittymä on lähes entisen suuruinen, mutta sen tuotteet ovat paljolti erilaisia ja työntekijämäärä alle puolet vuoteen 2010 verrattuna.

Stora Enso valmistaa yhä nestepakkauskartonkia, mutta lwc-paperin valmistus Lappeenrannassa ja hienopaperin valmistus Imatralla ovat loppuneet.

Puutavaralla on edelleen Euroopassa ja muualla maailmassa kysyntää.

Korkealaatuisella selluloosalla on edelleen vankat markkinat. Kumpikin eteläkarjalainen yhtiö tuottaa markkinasellua, mutta myös muita selluloosasta jalostettuja erikoistuotteita kuin paperia.

Suomessa toimii enää kaksi monikansallista metsäteollisuusyritystä. Pulpin tehtaita hallitsee UPM, joka on pisimmälle erikoistunut sellun jatkojalostukseen. Nanosellutuotteita käytetään muun muassa pakkauksissa ja rakennus- ja suojamateriaaleissa.

Energiantuotannolla on vahva osuus metsäteollisuudessa. Kaukas ja Enso tuottavat kumpikin paitsi lämpöä ja sähköä myös biopolttoaineiden komponentteja. Selluprosessia hyödynnetään myös erilaisten kemikaalien tuotannossa.

Imatran terästehdas lopetti toimintansa 2018. Konepajateollisuus on muuttanut maakunnasta ja paljolti koko maastakin. Elintarviketeollisuus on keskittynyt Etelä-Suomeen.

Finnsementti ja Paroc jatkavat Ihalaisessa Suomen toisen merkittävän kalkkikiviesiintymän äärellä. Sementtiä ei kannata edelleenkään tuoda meren takaa.

Ylämaan kivituotantoa suositaan myös EU:ssa kestävän kehityksen materiaalina. Rakennuskiven louhinta on laajentunut koko maassa.

2010

11 kuntaa.

2030

Noin viisi kuntaa. Taipalsaaren eteläosa kirkonkylän takaa on yhdistynyt Lappeenrantaan. Muu osa on liittynyt Savitaipaleeseen Lemin kanssa. Nykyinen Savitaipale ja Luumäki miettivät yhdistymistä.

Imatra on tehnyt Lappeenrannan kanssa pitkälle menevän yhteistyösopimuksen. Rautjärvi on yhdistynyt Parikkalaan, jolla on laaja yhteistoimintasopimus Ruokolahden kanssa. Miehikkälä kuuluu Suur-Haminaan ja Suomenniemi Suur-Mikkeliin.

Sote-piiri ulottuu koko maakuntaan ja osin Kymenlaaksoon ja Etelä-Savoon.

Lääninhallituksia seuranneet aluehallintovirastot toimivat suureksi osaksi verkossa kuten suuri osa muutakin valtionhallintoa.

Maakuntaliittojen jälkeläisetkin on lakkautettu. Tilastointi- ja tutkimustehtävät toteutetaan tilaustyönä tarjouskilpailujen pohjalta.

2010

2030

LTY on yhdistetty Aalto-yliopistoon, jossa se toimii kohtalaisen itsenäisesti. Väestöpohjaan nähden maailman tiheintä yliopistoverkostoa on purettu koko maassa.

Saimaan ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut ovat yhdistyneet Kymi-Saimaan ammattikorkeakouluksi. Se pohtii koulutusalojen jakamista Savon ammattikorkeakoulun kanssa.

Maakuntaraja Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksoon sekä Etelä-Savoon on muutenkin käynyt epäselvemmäksi. Sen sijaan Pohjois-Karjalan suuntaan Kaakkois-Suomi erottuu yhä selvästi.

Maasotakoulu toimii edelleen Lappeenrannassa. Immola on yhä rajavartiolaitoksen tärkein koulutuspaikka ja suurin varuskunta. Tulli toimii kiinteässä yhteydessä rajavartioston kanssa.

Vuoden 2020 paikkeilla aloitettiin koko maassa käytännöllisiin ammatteihin valmentavan koulutuksen voimallinen kehittäminen. Yhteiskunnan perustehtävien osaajista alkoi olla jo huutava pula, eikä apua saatu ajateltua pienemmäksi jääneestä maahanmuuttajaväestöstä.

Ammattikoulutus on myös nuorten keskuudessa suosittua, koska tietotekniikka ei enää tarvitse perusosaajia ja kauppa on järjestänyt toimintaansa uudelleen.

2010

2030

Etelä-Karjalassa on yksi yrityspohjalla toimiva teatteri ja yksi erilaista orkesterimusiikki tuottava yritys.

Mediaa käyttää sukupolvi, jolle painettu viestintä ei ole tärkeää.

Kirjoja ja musiikkia tuotetaan selvästi vuosituhannen alkua vähemmän. Paikallisuus ei ole massatuotannon peruste, mutta ihmiset ja ihmisryhmät tekevät runsaasti omia, pääasiassa viihteellisiä kulttuurituotteita.

Tallenteita on ladattavana valtavia määriä hyvin edullisesti. Kirjastot toimivat pääasiassa verkkopalveluna.

Ihmiset ovat alkaneet viime aikoina kokoontua yhteen erilaisen järjestäytyneen tekemisen nimissä. Se tarkoittaa esimerkiksi leikkejä ja pelejä, jotka liittyvät muun muassa liikuntaan ja teatteriin. Yhdessä tekeminen tuntuu suurelta oivallukselta pitkän virtuaalikanssakäymisen kauden jälkeen.

2010

2030

Suurin osa kotitalouksien tavarakaupasta käydään verkossa joko suoraan tai varaamismenettelyllä. Kotiinkuljetusyritykset kehittyvät, yksityisautoilu on kallista. Verkossa tehdään paljon myös suoraa kauppaa.

Vuoden 2020 paikkeilla Etelä-Karjalassakin tulivat ongelmaksi tyhjät 2000-luvun alun liikekeskukset. Osa niistä purettiin jo energiakustannuksia takia.

2010Etenkin Kiina mutta myös Intia ja Brasilia alkavat ottaa kiinni Yhdysvaltojen etumatkaa maailman poliittisena, taloudellisena ja teknologisena ja myös sotilaallisena johtajana. Venäjä taantuu: se laahaa teknologiassa ja yhteiskunnan muutoksessa jäljessä.

2030

Kiina on Venäjää selvästi voimakkaampi, Yhdysvallat monella tasolla tasaveroisesti haastanut maailman mahtitekijä. Venäjän vaikutusvalta Aasiassa on heikentynyt. Hajaannus sen itäisillä ja etenkin eteläisillä alueella on tuottanut uusia autonomisia alueita ja lähes suvereeneja valtioita.

Vanha Venäjä tiivistyy Pietarin ja Moskovan lähialueille ja suuntautuu aiempaa selvemmin Eurooppaan.

Etelä-Karjala on käynyt - suhdanteiden mukaan - varsin menestyksellistä rajakauppaa. Venäläisillä on jo hyviä liikenneyhteyksiä Eurooppaan. Uusittu Seiskatie ja Pietarin suurnopeusrata kuljettavat tehokkaasti ostosmatkailijoita pääkaupunkiseudulle.

Maakunta on menettänyt merkityksensä venäläisten matkailuporttina, mutta se on edelleen heidän suosimaansa virkistysaluetta.

Syrjäinen Suomi ja etenkään pääkaupunkiseudun ulkopuoliset maakunnat eivät ole olleet huomattavan pakolaisuuden ja maahanmuuton kohde.

2010

Hiilen hallitsematonta kiertoa ja siitä johtuvaa ilmastonmuutosta pidetään yleisesti maailman merkittävimpänä ympäristöongelmana. Sen taustalla on elintasoon liittyvä kuluttaminen sekä hillitön väestönkasvu.

2030

Suomalaiset ovat olleet mallioppilaita hiilipäästöjen vähentämisessä. Päästöjen ja kulutustottumusten tarkkailu on arkirutiinia, se on jo verotuksellisin keinoin tehty kiinnostavaksi.

Maailman ilmasto on yhä lämmennyt noin yhden asteen. Vetiset ja leudot talvet ovat Etelä-Karjalassa yleisiä.

Kasvitulokkaat ovat ottaneet alaa ja viljelyskasveissa puutarhakasvit ja rypsi ovat yleistyneet. Saimaassa menestyvät muun muassa kuha ja täplärapu.

Suomen yhä sadetta saavat viljelysmaat ja erinomaiset pohja- ja pintavesivarannot alkavat olla koko maailmassakin hyvin kiinnostava luonnonvara.