Enemmän kuin kaupunginosa

24.1.2010 4:00

Joutsenon koulukeskus sai kuntaliitoksen myötä uuden ja modernin auditorion, koska liitossopimuksen mukaan Joutsenon Energian arvoinen summa pitää investoida Joutsenoon. Lukion rehtori Mika Luukkonen (yläkuva) on ehostuneeseen auditorioon tyytyväinen. Joutsenon kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajaa Risto Valtosen (alh. vas.) mielestä kuntaliitos vietiin läpi liian nopeasti. Parturi-kampaaja Katja Vilpas (alh. kesk.) keskustelee kuntaliitoksesta asiakkaidensa kanssa usein. Korvenkylässä asuvan Malla Ikosen (alh. kesk.) mielestä Lappeenrannan keskustaan on liian pitkä matka esimerkiksi kipeän lapsen kanssa. Auto- ja rakennusmaalaamoyrittäjä Sami Röyskön (alh. oik.) mukaan lama näkyy yrittäjän arjessa kuntaliitosta enemmän.
Kuvaaja: MARLEENA LIIKKANEN

Joutsenon ja Lappeenrannan kuntaliitoksesta on kulunut vuosi. Etelä-Saimaa kysyi joutsenolaisilta, mikä on muuttunut. l johanna sjöholm

Mika Luukkonen, Joutsenon lukion rehtori:

Rehtorin näkökulmasta muutos tuli jo vuoden 2006 alussa, kun Joutsenon ja Lappeenrannan opetustoimien yhteistyö alkoi. Liitos sinänsä ei ole muuttanut rehtorien, opettajien eikä oppilaiden arkea.

Virkamiehenä suhtaudun liitokseen positiivisesti, kuntalaisena en ole ihan varma. Asun Tiuruniemessä lähellä Imatraa, ja Lappeenrannan keskustaan on aika pitkä matka.

On erittäin hyvä kysymys, miten kuntaliitos näkyy tulevaisuudessa. Ikäluokat ja oppilasmäärät pienenevät, ja samalla yhä useampi valitsee lukion sijaan ammattikoulun. Kaupungissa varmasti joudutaan keskustelemaan, kuinka monta lukiota tarvitaan. Liitossopimus sitoo juridisesti viisi vuotta. Entäs moraalinen sitovuus, kauanko se kestää?

Sami Röyskö, Joutsenon yrittäjien puheenjohtaja:

Yrittäjien elämä ei ole oleellisesti muuttunut. Enemmän tämä lama vaikuttaa tällä hetkellä. Kuntaliitos ei ole ollut päällimmäisenä mielessä. Mitä nyt viime aikojen tapahtumia olen seurannut, isoja projekteja kuten Konnunsuon kohtaloa Joutsenon olisi ollut vaikea itsenäisenä hoitaa. Samoin Rauha-Tiuru-alueen kannalta yhdistyminen oli etu. Kuntaliitos oli mielestäni väistämätön.

Susanna Pasanen, kulttuuriyhdistys Saikun puheenjohtaja:

Kulttuuritoiminnalla ei ole samanlaisia rajoja kuin kunnilla. Yksi asia mikä liitoksen takia mietityttää, on kaupungin myöntämät toiminta-avustukset. Saiku on aiemmin saanut Joutsenolta rahaa. Vielä ei tiedä, saammeko sitä nyt Lappeenrannalta.

Liitos ei ole näkynyt omassa arjessani mitenkään. Äänestin aikanaan liitosta vastaan, muttei asia herättänyt minussa mitään suuria tunteita. Koko sukuni on Joutsenosta sekä äidin että isän puolelta. Kun mummon näkökulmaa kuuntelee, tuntuu että olisi ehkä ollut hyvä pysyä itsenäisenä. On kuitenkin hyvä muistaa, että me joutsenolaiset olemme yhä joutsenolaisia, liitoksesta huolimatta.

Hannu Myllärinen, Joutsenon Kullervon puheenjohtaja:

Liikunnanharrastajan näkökulmasta kuntaliitos ei varmasti ole muuttanut mitään. Urheiluseuran kannalta muutos näkyy siinä, että päättäjät istuvat nyt isommassa kaupungissa Lappeenrannassa. Aiempaa suurempi organisaatio on lisännyt byrokratiaa.

Kyllä se on vaan totta, että kun suuri ja pieni yhdistyvät, pieni on se, joka siinä häviää. Suurin liitoksen vaikutus on, että kunnalliset palvelut ovat nyt kauempana. Positiivista liitoksessa on ollut Joutseno-ylpeyden lisääntyminen.

Pitää toivoa, että joutsenolaiset kaupunginvaltuutetut pitävät paljon ääntä. Me olemme yhä paljon enemmän kuin kaupunginosa.

Risto Valtonen, Joutsenon kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja:

Aiemmin Joutsenon vapaa-aikatoimi hoiti esimerkiksi kaikki Joutseno-päiviin liittyvät järjestelyt. Tapahtuma sai kaupungilta myös rahoitusta. Lappeenranta ei osallistu järjestelyihin, vaan kotiseutuyhdistyksen pitää hoitaa ne itse. Rahoitusta kaupungilta on vielä mahdollista hakea.

Liitospäätös tuli liian äkkiä, ihmiset eivät ehtineet pureskella asiaa. Sen takia vastustusluvut nousivat niin korkeiksi. Nyt olen jo jättänyt nämä asiat pääosin mielestä, ei ne murehtimiset enää auta.

Katja Vilpas, Joutsenon keskustan asukas:

Liitoksen takia paljonkin on muuttunut, eikä välttämättä hyvään suuntaan. Minulla on parturi-kampaamo, ja asiakkaat ovat kertoneet kaikenlaista. Joutsenon koulusalien käyttö esimerkiksi muuttui maksulliseksi, ja kaupungin työntekijöiden autopaikat kallistuivat. Kun seurakunnatkin liittyivät yhteen, rippileirien hinnat nousivat huomattavasti. Hyvää olen kuullut vain linja-auton käyttäjiltä, paikalliskorttien hinnat ovat laskeneet.

Malla Ikonen, korvenkyläläinen:

Kuntaliitoksen aikoihin mietimme perheeni kanssa jopa muuttoa Imatralle. Liitos ja tämä sote-piiri ovat näkyneet palveluiden vähenemisenä. En esimerkiksi saanut viedä koiraamme enää eläinlääkäripäivystykseen Imatralle. Kun ilta- ja viikonloppupäivystystä ei enää ole Joutsenossa, Lappeenrantaan on kipeän lapsen kanssa pitkä matka, yli 30 kilometriä.

Olisi mukava nähdä liitoksessa myös hyviä puolia, mutta vaikea niitä on keksiä.