Nolkytluku on sitten ohi

On herättänyt hämmennystä, millä puhekielisellä vuosikymmenellä me nyt elämme. Hankala juttu, onhan tämän 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmenen jo takana eikä sillekään ole vielä kyetty keksimään yksiselitteistä ja luontevaa nimitystä.

Suomen kielen lautakunta kuuluu kymmenen vuotta sitten tarjonneen silloin alkaneelle vuosikymmenelle nimeä ensikymmen, mikä ei suurta suosiota ole saanut. Nyt sitten mietitään, olisiko nolkytluku tai enskytluku parempi, suuhun sopivampi.

Käsittääkseni ei mennyt 1900-luku vielä omassa alussansa moisia miettinyt. Nimitykset syntyivät pikkuhiljaa itsestään, sitten kun niitä alettiin keskinäisissä kanssakäymisissä tarvita. Kulunut vuosisata elää mielissämme historiaansa iloisine kakskytlukuineen, suurta sotaa edeltävine kolkytlukuineen, nostalgisine kuuskytlukuineen. Nuoriso taitaa muistoissaan puhua joistakin kasareista ja ysäreistä jo.

Olettaa sopii, että sama kehitys myös 2000-luvulla. Nimitykset syntyvät, kun on niitten aika syntyä. Älkäämme murhetta siitä asiasta kantako.

Muutoksen vuosikymmentä tässä elämme, nyt ja aina. Senhän toki kaikki jo tiedämme: avi- ja ely-keskukset meitä hallintoalamaisia jo nimillään ja toimenpiteillään ilahduttavat.

Hienoa, että vihdoin päästiin säälittävistä lääninhallituksista: avissa asiointi, elyssä elämöinti meitä kannustakoot tiellämme kohti ilmastonmuutoksen tuomaa loppua.

Tällä vuosikymmenellä, ehkä jo tämän 2000-luvun toisen vuosikymmenen (toiskytluvun?) ensimmäisenä kuukautena Suomessa saattaa tapahtua huomattava muutos: Korhosia on maassa enemmän kuin Virtasia. Näin uskotaan, sillä Korhoset jostain syystä ovat viime vuosina ainakin määrässään aina vaan lähestyneet Virtasia.

Muutos on historiallisesti katsoen iso; lehtitietojen mukaan Virtanen on ollut Suomen yleisin sukunimi aina siitä asti, kun ensimmäiset tilastot kohta vanhan Kalevalan julkaisemisen jälkeen eli vuonna 1836 tehtiin.

Katselin väestörekisterikeskuksen sukunimipalvelusta, että ennen loppiaista Virtasia oli enää 23 650, Korhosia jo 23 592. Nais-Korhosia oli jo reilusti enemmän kuin nais-Virtasia.

Kaikki kunnia näille enimmäkseen savolais- ja kainuulaisperäisille Korhosille, olivat he sitten vaikka puoluesihteereitä, pois potkittuja oopperan johtajia tai sukupuolisen suuntautumisensa takia erotettuja päätoimittajia.

Kuitenkin vähän ihmetyttää: miksi juuri Korhonen on sukunimistä suosituin? Virtaset, Niemiset, Lahtiset ja Järviset ovat saaneet nimensä suoraan Suomen luonnosta, mutta mistä nämä Korhoset?

Mikä on semmoinen korho, että se oikein kelpaa Suomen suosituimman sukunimen perustaksi? Murresanakirjat tämän korhon kyllä tuntevat. Huonokuuloista kuuluu enimmäkseen tarkoittavan, vähän tyhmääkin, toisaalta pystypäistä, joukosta erottuvaa.

Varmaan on sitten Savossa ollut niin paljon huonokuuloisia korhoja, että koko sukua on Korhosiksi pitänyt ryhtyä kutsumaan.

Korholan komiaa taloa ei tähän asiaan pidä sotkea.

ANTTI MUNNUKKA

antti.munnukka@cab.inet.fi