Ylämaalla elää kuntaliitosrealismi

13.12.2009 4:04

Ylämaa täytti kriisikunnan kriteerit jo viime vuonna. Kuntaliitos tulee oikeaan aikaan. Edessä olisi ollut pakkoliitos viimeistään vuonna 2013. JYRKI NUOTTIMÄKI

Ylämaalaiset eivät kulje käsi nyrkissä kuntaliitoksen takia. Joutsenossa moni teki niin, vaikka siellä kuntaliitoksen porkkanat olivat Ylämaahan verrattuna ruhtinaallisia.

Ylämaalaiset ovat ymmärtäneet, että kunta ei olisi enää selviytynyt taloudellisesti yksinään.

Kuntaliitoksen saattohoitoa elokuun alusta alkaen valvonut apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski on saanut liitospäätöksestä myönteistä palautetta.

- Ihmiset pitävät liitosta oikeana sekä talouden että käytännön ratkaisujen vuoksi. Kuntalaisten lähipalvelut on turvattu vuosia eteenpäin.

Korkiakoskella on hyvä tuntuma kriisikuntien talouteen. Hän on nytkin mukana kolmen kriisikunnan pelastusoperaatiossa valtion nimeämässä arviointiryhmässä.

Ylämaallakin olisi ollut edessään valtion puitelain arviointimenettely ilman kuntaliitosta. Kriisikuntalistauksen yhtenä kriteerinä on kunnan alijäämä asukasta kohti. Se ei saisi nousta tuhatta euroa korkeammaksi.

Ylämaalla oli jo vuoden 2008 lopussa alijäämää 1,8 miljoonaa euroa, mikä on yli 1 300 euroa asukasta kohti. Tänä vuonna alijäämä kasvaa, ja se on jo yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa eli lähes 2 300 euroa asukasta kohti.

Kuntaliitos on Korkiakosken mielestä taloudellinen ratkaisu.

Lappeenrannan taseessa on yli 59 miljoonan euron ylijäämä. Kaupunki tarjoaa ylämaalaisille taloudellista vakautta ja palveluturvaa huononakin aikana. Kaupungin talous kestää tarvittaessa alijäämiä myös lähivuosina.

Korkiakoski törmäsi kunnan talouskuvioissa pariin yllätykseen, joista ei ollut tietoa kuntaliitosneuvotteluissa.

Palvelutalon terapia-allas on aiheuttanut 50 000-60 000 euron vuosittaiset tappiot kunnalle. Vaikeusastetta lisää sopimuksen kesto. Se on 20 vuotta.

- Ensi vuonna tappiot maksetaan kuntaliitosvarauksesta, mutta miljoonan euron sopimuspaperin jatkohoito vaatii vielä selvittelytyötä ja maksajaa. Korkiakoski arvelee, että osa kustannuksista on vyörytettävä liikuntatoimelle.

Toinen yllätys löytyi kunnan vuokrataloyhtiöstä, jonka yhtiölainat oli siirretty kunnan taseeseen. Asia hoidettiin viimeisessä valtuustossa niin, että pääosa lainoista meni takaisin asuntoyhtiölle, joka sai kunnalta lainatakuun.

Ylämaa ja Lappeenranta saavat valtiolta kuntaliitosavustusta 1,2 miljoonaa euroa ja kunta-avustuksia noin 150 000 euroa. Rahat pitäisi käyttää kuntien elinvoimaisuuden kehittämiseen.

Avustuksilla ei rakenneta pyramidia, vaikka aiheesta on pölyttymässä viisi mapillista paperitavaraa kunnanjohtajan huoneen kirjahyllyssä.

- Suunnitelma on mielenkiintoinen ja matkailullisesti ansiokas, Korkiakoski sanoo diplomaattisesti.

Pyramidin sijasta uusi isäntä satsaa kiviteollisuuden kehittämiseen. Sen ympärillä pyörii jo pari isompaa tutkimusprojektia. Uudet työpaikat ja uusi tekeminen ovat tärkeimpiä tavoitteita.

Korkiakoski uskoo kuntaliitoksen tuovan lisää resurssia myös kunnallistekniikkaan liittyvään rakentamiseen.

- Tähän niin sanottuun infraan voimme satsata enemmän kuin kunta yksinään. Sama koskee maankäytön ja kaavoituksen ratkaisuja.

Ylämaalaisten palveluista

Palvelut säilyvät suunnilleen ennallaan vuoden 2012 loppuun saakka. Jatko ratkaistaan käyttöasteen perusteella.
Lähipalvelut tarjoaa Ylämaa-talo eli nykyinen kunnantoimisto.
Lähipalvelut hoitaa nykyisin teknisen toimiston kanslistina toimiva Anne Näppi.
Keskustoimiston kanslisti Päivi Husu jää myös Ylämaa-taloon siihen saakka, kunnes kunnan arkisto on siirretty kaupungin keskusarkistoon.
Sosiaali- ja terveyspiirin asioissa lähinnä etuusasioissa palvelua hoitaa Liisa Häkämies.
Aikavarauksella Ylämaa-talossa ovat tavattavissa myös rakennustarkastaja, ympäristötoimiston virkamies ja eläinlääkäri.
Terveyskeskus jatkaa piirin lähipalvelupisteenä vuosina 2010-2012. Se tarjoaa lääkärin, hammaslääkärin ja terveydenhoitajan palvelut entiseen tapaan. Jatkosta päättää piiri käyttöasteen perusteella.
Ylämaan kolmen opettajan ja 70 koululaisen koulu jatkaa toimintaansa, samoin kirjasto. Myös varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palvelut säilyvät lain mukaisina.
Ylämaa-tiedotetta toimittaa ylimenovaiheen jälkeen Ylämaan kotiseutuyhdistys, jonka käyttöön siirtyy myös kunnan nettipalvelu www.ylämaa.fi.

Lue myös:

Puoli vuosisataa palvelun iloa (13.12.2009)