Elinkeinoelämä hämmästelee kuntakentän tehottomuutta

17.12.2009 4:00
Saimaankaupunkia haikaillaan yhä yritysten edustajien keskuudessa. Kuntarajat asettavat elinkeinotoiminnan eriarvoiseen asemaan.

MARI PAJARI

Etelä-Karjalan elinkeinoelämä on huolissaan kuntatalouden tulevaisuudesta. Kuntakentän ja julkisen sektorin kankeus yhteenpelaamisessa arveluttaa yritysmaailmaa.

- Yritysten edustajat kyllä vähän hämillään katsovat, miten rahaa voi riittää kaiken tekemiseen. Veroeurot pitäisi saada tehokkaammin käyttöön, kuvailee Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen yrityskentän tuntoja.

Peltonen myöntää, että tietyt lainalaisuudet ohjaavat julkisen puolen toimintaa. Tulossa olevat vuodet on kuitenkin ennakoitu kunnille tiukiksi. Yrityksessä asiaan pitäisi puuttua oitis.

Yksi vaihtoehto tehojen nostamiselle olisi Peltosen mielestä maakunnallisen yhteistyön lisääminen. Kuntakentän hajanaisuus asettaa elinkeinotoiminnan eri kunnissa eriarvoiseen asemaan.

Kauppakamarin hallituksen kokouksissa on yhä huokailtu maakuntaan 2000-luvun alussa viritellyn Saimaankaupungin perään.

- Kunnat harjoittavat erilaista elinkeinopolitiikkaa ja kilpailevat yritysten sijoittumisesta. Yritykset toivovat maakunnan sisällä tasa-arvoista kohtelua, Peltonen sanoo.

Elinkeinoelämän tyytymättömyys tuli ilmi Etelä-Karjala-instituutin ja Etelä-Karjalan kauppakamarin yhteisessä tutkimuksessa. Tutkimus selvitti taantuman ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaikutusta maakunnan yrityskenttään.

Yritysten edustajat kantoivat huolta maakunnan tilasta. Vaikka monen yrityksen rahavirrat tulevat muualta, lähialueen hyvinvointi koetaan tärkeäksi. Mitä houkuttelevampi sijainti, sitä helpompi yrityksen on saada työvoimaa, partnereita tai alihankkijoita.

Toimialakohtaisissa työryhmissä tehty tutkimus kartoitti erilaisia vaihtoehtoja maakunnan tulevaisuudelle. Tulokset osoittivat, että käynnissä oleva muutos on Etelä-Karjalassa hyväksytty ja siihen on myös sopeuduttu.

Tutkija Laura Timonen yllättyi siitä, miten vähän muutosvastarintaa elinkeinoelämän edustajilla oli. Yritykset suhtautuvat muutokseen mahdollisuutena.

- Suurin osa visioi tulevaisuuden pohjaksi uusiutuvaa metsäteollisuutta, eli usko alueen tukijalkaan on vielä vahva. Toisaalta moni arvioi epävarmuuden jatkuvan vielä pitkään.