Kansanedustaja Jukka Kärnällä (sd.) on ongelma. Presidentinvaalien toiselle kierrokselle ei päässyt hänelle sopivaa ehdokasta.

Moni muu on samassa tilanteessa. Helsingin Sanomissa vaalitutkijat arvelivat äänestysprosentin historiallisesti laskevan toisella kierroksella. He uskoivat, että moni eurokriittisiä Timo Soinia (ps.) tai Paavo Väyrystä (kesk.) äänestänyt jäisi nyt kotiin, kun sopivaa ehdokasta ei ole. Aina ennen äänestysinto on kasvanut toisella kierroksella.

Sinällään tilanteessa ei nyt ole mitään poikkeuksellista. Aina ennenkin iso osa äänestäjistä on joutunut etsimään toiselle kierrokselle uuden ehdokkaan. Ensimmäisellä kierroksella äänestetään parasta ehdokasta. Toisella äänestetään pienempää pahaa.

Jukka Kärnän edelliskierroksen ehdokas ei ollut eurokriittinen. Se oli Suomen Länsi-Eurooppaan vienyt Paavo Lipponen (sd.).

”Niinistö, Haavisto tai etten äänestä ollenkaan. Kumpikaan ehdokas ei edusta sosialidemokraattisia arvoja, joten sinne äänestämättömyyden puolelle se taitaa kääntyä”, Kärnä sanoi Ylen Etelä-Karjalan radiolle.

Kansanedustajalta tällainen puhe on surkeaa kuultavaa. Minä en enää leiki tätä demokratialeikkiä, kun kansa äänesti sosiaalidemokraatin siitä pois. Sitähän se tarkoittaa.

Jokaisella kansalaisella on oikeus äänestää. Jokaisella on oikeus olla äänestämättä.

Kansanedustaja ei kuitenkaan ole tavallinen kansalainen. Hänen pitäisi pystyä tekemään myös vaikeita päätöksiä. Valinta Niinistön ja Haaviston välillä ei varmasti ole edes vaikeimmasta päästä asioita, joihin kansanedustajan pitää ottaa kantaa.

Varuskuntien lakkautus vai vanhusten hoiva? Verojen korotus vai menojen leikkaus? Kuppa vai tippuri?

Päättämisen ammattilaisen pitää pystyä valitsemaan.

Timo Laitakari

timo.laitakari@esaimaa.fi