Raha motivoi ympäristörikollista — Etelä-Karjalassa tutkitaan parhaillaan kahta ympäristörikosta

13.9.2017 5:06 | Päivitetty: 13.9.2017 7:35
Kuva: Marleena Liikkanen
Lappeenrannan Partalassa sijaitsevan romutontin siivoamisesta odotetaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä.
Lappeenrannan Partalassa sijaitsevan romutontin siivoamisesta odotetaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä.

Kuutostien levähdyspaikan jäteastiaan Rautjärvellä kaadettiin satoja litroja öljyä. Tekijää ei saatu selville. Romutontin omistaja sai käräjäoikeudessa sakkoa, mutta romut ovat yhä tontilla Lappeenrannan Partalassa. Nämä ovat esimerkkejä Etelä-Karjalan ympäristörikoksista.

Jätteet hylätään johonkin maastoon omalle tai toisen maalle.

Ilkka Räsänen

Tyypillisimpiä ympäristörikoksia ovat metsistä löytyneet laittomat kaatopaikat, jäteveden tai öljyn pääseminen vesistöön, luvaton metsästys tai puiden kaataminen luonnonsuojelualueelta.

Usein ympäristörikoksen tekijän motiivina on taloudellinen hyöty. Tekijä tai tekijät ovat säästäneet rahaa kasaamalla esimerkiksi purkujätettä omalle tai jonkun toisen tontille.

— Hinnoitellaan esimerkiksi purkutyö niin halvaksi, ettei se sisällä jätteiden käsittelymaksuja. Sitten jätteet hylätään johonkin maastoon omalle tai toisen maalle. Niitä voi olla autokuormittain, kertoo Lappeenrannan seudun ympäristötoimen johtaja Ilkka Räsänen.

Törkeiden ympäristörikosten selvitysprosentti korkea

Kaakkois-Suomen poliisin talousrikosyksikkö tutkii laajoja ja törkeitä ympäristörikoksia, jotka liittyvät usein yritystoimintaan.

Yksikkö tutkii vuosittain viidestä kuuteen ympäristörikostapausta, ja niistä lähes kaikki etenevät syyttäjälle.

— Tällä hetkellä meillä on tutkittavana seitsemän ympäristörikosjuttua, joista kaksi Etelä-Karjalassa, rikoskomisario Lasse Hakala Kaakkois-Suomen poliisista sanoo.

Hakalan yksikön tutkittavaksi tulleiden ympäristörikosten selvitysprosentti on korkea.

— Melko hyvin saamme selville todelliset tekijät. En uskalla sanoa mitään prosenttia, Hakala sanoo.

Pienemmät ympäristörikokset menevät poliisin perustutkinnan suoritettavaksi. Poliisin tutkittavaksi päätyy kuitenkin vain pieni osa epäillyistä ympäristörikoksista.

Poliisin tutkimien ympäristörikosten määrä vaihtelee vuosittain sen mukaan, miten paljon ympäristöviranomaiset kuten elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset ja ympäristötoimet tekevät tutkintapyyntöjä. Myös yksityishenkilöt voivat tehdä tutkintapyynnön.

Imatran ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimet tekevät vuosittain muutamia tutkintapyyntöjä poliisille.

— Tutkintapyyntö poliisille tehdään, jos roskaamistapaus on törkeä, esimerkiksi jätetään jäteöljysäiliöitä pohjavesialueelle, ja siinä on todellinen vaara ympäristön pilaantumiselle. Tai jos kehotuksesta huolimatta jatkaa toimintaa, Imatran seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelupäällikkö Anna Maija Wikström kertoo.

Kuva: Juhana Nyman
Taipalsaaren kunnan mailta löytyi laiton kaatopaikka.
Taipalsaaren kunnan mailta löytyi laiton kaatopaikka.

Pienten roskaamistapausten syyllistä ei yleensä löydetä

Periaatteessa pienistä roskaamisistakin voitaisiin tehdä tutkintapyyntö poliisille.

Pienissä roskaamistapauksissa maanomistaja joutuu yleensä siivoamaan roskat pois, eikä varsinaista syyllistä löydetä. Tutkintapyynnöllä ei saavutettaisi mitään, ympäristötarkastaja Päivi Uski Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta sanoo.

Hän muistuttaa, että rikosprosessi ja puhdistaminen ovat kaksi erillistä prosessia. Roskaaja voidaan tuomita sakkoihin käräjäoikeudessa, mutta siivoamista joudutaan käsittelemään hallinto-oikeudessa.

Myös Tulli tutkii myös ympäristörikoksia. Tullilla on tutkinnassa tapaus Etelä-Karjalasta, jossa on kyse valmisteveron välttelystä ja siitä, miten kaatopaikka määritellään. Tapaus on nyt hallinto-oikeudessa.

Etelä-Saimaan tietojen mukaan kyse on konkurssiin menneen Savelan maansiirto -yhtiön jälkeensä jättämistä rakennusjätteistä. Yhtiö käsitteli purkujätteitä Joutsenon Ravattilassa.

Muokattu klo 7.35: täydennetty otsikkoa.

Terhi Kinnunen