Terveydenhuollossa työkyvyttömyyseläkkeet yleisimpiä

4.9.2017 5:30
Kuva: Kai Skyttä
Kunta-alalla työkyvyttömyyseläketilastojen kärjessä ovat lähihoitajat, sairaala- ja laitosapulaiset sekä sairaanhoitajat. Arkistokuva.
Kunta-alalla työkyvyttömyyseläketilastojen kärjessä ovat lähihoitajat, sairaala- ja laitosapulaiset sekä sairaanhoitajat. Arkistokuva.

Palomiehiä on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle koko maassa viime vuosina 20—40 vuodessa. Se ei ole paljon, sanoo eläkejohtaja Merja Paananen työeläkevakuuttaja Kevasta.

Palomiehet eivät ole kunta-alan työkyvyttömyyseläketilastojen kolmenkymmenen kärjessä. Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin viime vuonna lähihoitajille (766 kappaletta), sairaala- ja laitosapulaisille (385) sekä sairaanhoitajille (274), Paananen luettelee.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna jäi työkyvyttömyyseläkkeelle noin 19 000 ihmistä. Viime vuonna kunta-alalta siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle yhteensä 4 813 henkilöä. Niistä melkein puolet oli osatyökyvyttömyyseläkkeitä.

Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, toiseksi yleisin syy ovat mielenterveyden häiriöt.

Jos työntekijällä on osittain työkykyä jäljellä, hän voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä voi työskennellä osa-aikaisesti ja paremmin terveydelle muokatuissa työtehtävissä tai olosuhteissa.

Paananen arvelee, että ammatillisen kuntoutuksen käyttöä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän.

— Sitä voi hakea eläkelaitoksesta jo eläkettä aikaisemmassa vaiheessa, kun on uhka työkyvyn heikkenemisestä. Yleisimmät ammatillisen kuntoutuksen keinot ovat työkokeilu ja uudelleenkoulutus.

Terhi Kinnunen