Rantakäärme luikerteli kesämökkiin — biologin mukaan se ei ole mitenkään tavatonta

12.8.2017 18:31
Rantakäärme viihtyy niityillä ja rantojen läheisyydessä.
Rantakäärme viihtyy niityillä ja rantojen läheisyydessä.

Rantakäärme samoin kuin kyy saattavat hyvin luikerrella sisään kesämökkeihin ja pihapiirin ulkorakennuksiin niin kuin kävi hiljattain Savonlinnassa. Käärmeet ovat voineet alun perin löytää aurinkoisen ja lämpimän loikoilupaikan talon kuistilta ja jatkaa matkaansa sisälle silkasta uteliaisuudesta.

Monet mökit on rakennettu maastoon, jota myös käärmeet suosivat elinpiirinään.

Jarmo Saarikivi

Biologi Jarmo Saarikivi Helsingin yliopistosta kertoo kuulevansa hyvin usein kysymyksen, miksi käärmeet viihtyvät juuri kysyjän omalla mökillä tai sen läheisyydessä.

Vastaus on yksinkertainen, sillä monet mökit on rakennettu maastoon, jota myös käärmeet suosivat elinpiirinään. Jos mökkeilijät ovat paikalla vain viikonloppuisin, käärmeillä on enimmäkseen rauhalliset olot.

Käärmeet ovat paikkauskollisia

Kyyt oleilevat kesäaikaan useimmiten metsäisessä maastossa ja soiden reunamilla. Rantakäärme suosii nimensä mukaisesti rannan läheisyyttä sekä niittyjä.

Saarikivi muistuttaa lisäksi, että käärmeet ovat melko paikkauskollisia. Ne horrostavat talvet tietyissä paikoissa, ja siirtyvät sieltä tutuille kesäreviireilleen.

— Se, että lähistön kyyt olisivat vaihtuneet tyystin rantakäärmeisiin, ei kuullosta kovin tavalliselta. Kumpikin voi elää myös yhteisillä reviireillä.

Kun näin on, biologi toivoisi, että ihmiset suhtautuisivat hieman sopuisammin eläimiin, myös käärmeisiin, ampiaisiin ja punkkeihin, joihin luonnossa törmää. Ei kannata hermostua siitä huolimatta, että ne tuntuisivat inhottavilta ja pelottavilta.

Ateria kerran viikossa, loppuaika sulattelua

Toisaalta on mökkiläisiä, joille on ilo seurata käärmeiden elämää. Juuri tähän aikaan vuodesta käärme nauttii auringosta ja lämmöstä. Se syö noin kerran viikossa ja käyttää muun ajan ruoan sulattelemiseen, kyy pikkunisäkkäiden, ja rantakäärme kalojen sekä sammakoiden.

Käärmeiden väri on biologin mukaan verraten huono tuntomerkki. Kyyn sahanteräisen selkäkuvion tunnistaa, mutta sen ja rantakäärmeen värityksessä voi olla mustan ja harmaan sävyjen lisäksi vihreän, sinisen ja ruskean eri sävyjä. Kolmas Suomen käärmeistä on kangaskäärme, jota tavataan ainoastaan Ahvenanmaalla.

Jarmo Saarikivi naurahtaa pitävänsä käärmeistä, vaikka tietää kuuluvansa mielipiteen kanssa harvalukuiseen vähemmistöön.

— Minun mielestäni ne ovat mielenkiintoisia ja jännittäviä.

Kaikki käärmeet ovat viime vuosina vähentyneet. Yhtenä syynä saattavat olla lauhat talvet, koska ne vaikeuttavat talvihorrosta. Myös matelijoiden luontaiset elinympäristöt ovat vähentyneet.

Jos käärmeet välttämättä haluaa häätää, se onnistuu rauhallisesti toimien tiheäverkkoisen haavin ja haravan avulla. Kun käärmeen on saanut haavissa sankoon kannen alle, sen voi siirtää toisiin maisemiin. Poppakonsteja ei ole.

Saarikivi muistuttaa, että lähtöpassit pystyy antamaan kerralla vain yhdelle yksilölle. Lähituntumassa on melko todennäköisesti lisää käärmeitä, jotka ovat mieltyneet samaan elinpiiriin.

Siksi viisaampaa olisi arvioida, mikä omassa pihapiirissä aivan erityisesti kiehtoo luikertelijoita. Saarikivi neuvoo pitämään nurmikon lyhyenä ja raivaamaan pois risukasat pois. Siisteys ei silti takaa täydellistä käärmesuojaa.

Kirsti Lajunen