Rikottuja lyhtyjä ja varastettuja enkelipatsaita — Etelä-Karjalan hautausmailta vievät tavaraa ihmiset ja eläimet

29.7.2017 7:14
Kuva: Kai Skyttä
Tuija Mättö (vas.) ja hänen tyttärensä Jatta Lanki ihmettelevät, mikseivät kaikki osaa eläytyä toisten menetykseen, vaan vievät haudoilta muistoesineitä. Lanki toivoo, että esimerkiksi Lepolan koirapuistossa kävijät ilmoittaisivat seurakunnalle epäilyttävän näköisistä liikkujista hautausmaalla. Langin sylissä Iiro Lanki.
Tuija Mättö (vas.) ja hänen tyttärensä Jatta Lanki ihmettelevät, mikseivät kaikki osaa eläytyä toisten menetykseen, vaan vievät haudoilta muistoesineitä. Lanki toivoo, että esimerkiksi Lepolan koirapuistossa kävijät ilmoittaisivat seurakunnalle epäilyttävän näköisistä liikkujista hautausmaalla. Langin sylissä Iiro Lanki.

Lappeenrantalaisen Jatta Langin veli kuoli vuonna 1989, isä vuonna 2013 ja tyttäret vuonna 2015. Kaikki lepäävät samassa haudassa Lepolan hautausmaalla. Lanki ja hänen äitinsä Tuija Mättö käyvät hoitamassa hautaa noin kolmesti viikossa.

Eivätkö ihmiset ymmärrä, että nämä ovat olleet meille rakkaita ihmisiä?

Tuija Mättö

Vuosikausien ajan paikalta on varastettu tavaraa. Kerran hautakivi oli kaadettu ja lyhdyt heitetty menemään. Kukkia on viety usein.

Aikoinaan Tuija Mättö jätti haudalle kirjeen. Hän kirjoitti varkaalle viestin, jossa kerrottiin, että kukat on tarkoitettu hänen kuolleen poikansa muistoksi. Varastelu loppui hetkeksi, mutta on jatkunut sen jälkeen uudestaan.

Tuorein tapaus on tältä kesältä. Haudalle istutetut kukat oli kaivettu pois maasta ja keraamiset enkelipatsaat viety. Se tuntui pahalta.

— Eivätkö ihmiset ymmärrä, että nämä ovat olleet meille rakkaita ihmisiä? Mättö sanoo.

Jouluisin siirrellään palavia kynttilöitä

Varastelu on tuttu ilmiö Lappeenrannan ja Imatran hautausmailla. Seurakuntamestari Matti Puumalainen Lappeenrannan hautaustoimesta kertoo, että tapaukset ovat harvinaisia, mutta joka vuosi omaisilta tulee yhteydenottoja asiasta.

— Kaikki hautausmailla kävijät eivät kunnioita toisten omaisuutta, vaan siirtävät härskisti tavaraa haudalta toiselle.

Varkauksia on ollut satunnaisesti useilla hautausmailla, mutta viime aikoina ne ovat painottuneet Lepolaan.

— Pelkästään tällä viikolla Lepolassa on ollut yksi tapaus. Myös keväällä minulle tuli soitto, joka liittyi Lepolaan.

Samankaltainen tilanne on Imatralla. Ylipuutarhuri Ari Ylähollo Imatran seurakunnasta sanoo, että näpistelyä ilmenee etenkin joulun aikaan. Silloin ihmiset siirtävät valmiiksi sytytettyjä kynttilöitä haudalta toiselle, jos omat kynttilät eivät ole sattuneet mukaan.

— Joskus porukka on laittanut kynttilät palamaan haudalle ja mennyt hautausmaan toiseen päähän sytyttämään kynttilät sinne. Kun he tulevat takaisin, kynttilöitä ei ole ensimmäisellä haudalla.

Poliisin tiedossa niukasti tapauksia

Poliisin tietoon kulkeutuvat vakavimmat tapaukset. Rikosylikomisario Juha Junkkari Kaakkois-Suomen poliisista sanoo, että vuosien 2015—2017 aikana poliisille on ilmoitettu Etelä-Karjalassa neljästä hautausmaihin liittyvästä rikostapauksesta.

Esimerkiksi tänä vuonna Ruokolahdella vietiin sotaveteraanin haudalta tammenlehväkunniamerkki. Viime vuonna Simpeleen hautausmaalla rikottiin useita kynttilälyhtyjä.

Tekijöitä ei ole saatu kiinni.

Linnut, oravat ja jänikset osasyyllisiä

Hautausmaita on mahdoton valvoa kattavasti, sillä niillä liikkuu väkeä kaikkina vuorokauden aikoina. Lisäksi osan tihutöistä tekevät eläimet.

Matti Puumalaisen mukaan oravat nykivät kukat suppiloistaan ja juovat sieltä vedet. Jänikset syövät leikkokukkia, ja linnut himoitsevat kynttilöiden parafiinia talina.

— Varikset lentelevät tyhjä kynttilä nokassaan sujuvasti. Voimaa niillä tuntuu olevan.

Puumalainen uskoo, että paras keino torjua ihmisten tekemiä näpistyksiä on se, että tekijät miettivät aiheuttamaansa surua.

— Siinä ei puhuta taloudellisesta arvosta, vaan mielipahasta.

Eevi Kinnunen