Ida-Lotta Lassila yllätti itsensäkin SM-kisojen pronssilla — Seuraava tavoite on maajoukkuepaikka

14.7.2017 9:30
Kuva: Kai Skyttä
Ida-Lotta Lassilalla on kesällä hyvä harjoituspaikka Huhtiniemen laskettelurinteen alla, mutta 70 metrin hallipaikan löytäminen talveksi olisi tärkeää.
Ida-Lotta Lassilalla on kesällä hyvä harjoituspaikka Huhtiniemen laskettelurinteen alla, mutta 70 metrin hallipaikan löytäminen talveksi olisi tärkeää.

Kevyt jousen helähdys ja nuoli suhahtaa Huhtiniemen rinteen alla olevaan maalitauluun. Ötökät ja kuumuus eivät ole aiemmin ampumapaikalla Ida-Lotta Lassilaa, 24, miellyttäneet, mutta hyvä hallikausi sai ajatukset kesästä muuttumaan.

Ei tämä enää harrastus ole, tämä on jo elämäntapa.

Ida-Lotta Lassila

Viime syksynä Saimaan Jousen ampujan tavoitteellinen harjoittelu alkoi lisääntyä. Työteliäs syksy suvun perintötilalla ja opiskelu yliopistossa vaativat vastapainoa.

— Syksyllä oli motiivi rauhoittua ampumaan ja huomasin, että hitsi miehän alan osua.

Kun tulokset paranivat, itseluottamus kasvoi ja siirtyminen ulos oli luonnollinen askel. Viime viikonloppuna lappeenrantalainen ampui itsensäkin yllättäen tähtäinjousen SM-kisoissa pronssille.

Lassila ajatteli etukäteen, että hyvänä päivänä hän voisi yltää viiden sakkiin.

— Kyllähän ammunta alkukesästä oli ihan hirveätä.

Vaikeuksiin löytyi lopulta syy silmälasien sangoista. Liian leveän nenävälin vuoksi linssit olivat väärässä kulmassa ja se vaikutti tähtäämiseen.

— Pitkään mietin, onko vika minussa vai laseissa vai onko se aseessa. Yleensä vika löytyy ampujasta.

Hermot hallintaan

Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelija on lopputyötä vaille valmis tuotantotalouden diplomi-insinööri. Jouluun asti hänellä on yliopistolla pesti tutkimusapulaisena.

Laji alkoi kiinnostaa, kun Lassila näki jousiammuntaa lastenohjelmassa. Vähän aikaa hän ihmetteli, onko lajia oikeasti edes olemassa. 13—14-vuotiaana hän pääsi kokeilemaan jousiammuntaa isänsä kanssa. 16-vuotiaana oli vihdoin edessä alkeiskurssi tähtäinjousella.

— Nyt olen menettänyt lopullisesti sydämeni tälle lajille.

Hän sanoo tiukkaa keskittymistä vaativan lajin kehittäneen enemmän hermojen hallintaa kuin mikään muu asia.

— Ampuessa ei voi ajatella mitään muuta. Ainut vaihtoehto on panna pää siihen hommaan mukaan.

Lisää laukauksia

Harjoittelua on nyt 5—7 kertaa viikossa ja peruskunto-ohjelma päälle. Huoltavia harjoitteita on lisätty, koska olkapää on ajoittain oireillut.

Huipulle nousu vaatii lisää laukauksia.

— Toistot ovat avainasemassa.

Tärkeätä on Lassilan mukaan smart training, eli järki mukana. Jokaiselle harjoitukselle pitää olla jokin tarkoitus.

— Joka päivä pitää ampua, ei ammuskella.

Huipun lähestyessä jokainen askel eteenpäin on kovemman työn takana. Sekä naisen että aseen kohdalla se tarkoittaa entistä enemmän hienosäätöä. Määrissä se tarkoittaa 200 laukausta viitenä päivänä viikossa.

— Nyt mennään tosissaan. Ei tämä enää harrastus ole, tämä on jo elämäntapa.

Vesa Salminen