Lappeenrantalainen Konsta Pykäläinen treenaa harmonikkaa päivittäin – Seurauksena oli Hopeinen harmonikka -kilpailun voitto

13.7.2017 10:02
Kuva: Kai Skyttä
Konsta Pykäläinen harjoittelee kotinsa olohuoneessa, jossa Hopeinen harmonikka -kilpailun voittopokaali on asetettu kunniapaikalle.
Konsta Pykäläinen harjoittelee kotinsa olohuoneessa, jossa Hopeinen harmonikka -kilpailun voittopokaali on asetettu kunniapaikalle.

Konsta Pykäläinen oli vähällä pökertyä. Kun Hopeinen harmonikka -kilpailun tulokset julkistettiin Ikaalisissa viime viikolla, jännitys tiheni lähes sietämättömäksi.

— Painetta nostattava musiikki soi, rummut pärisivät ja minun päässäni hieman heitti, Pykäläinen muistelee.

Kun tuomaristo julisti Konstan voittajaksi, hän kuuli katsomosta päällimmäisenä äidin ilonkiljahduksen.

— Voiton jälkeen tuli tosi mukava tunne, että kyllä kannatti tulla, kymmenvuotias lappeenrantalainen kertoo.

Voittoa oli edeltänyt pitkäjänteinen työ. Konsta Pykäläinen aloitti harmonikkaopinnot neljä vuotta sitten Lappeenrannan musiikkiopistossa.

Instrumentin hän valitsi itse. Kun muskarilaisille esiteltiin eri soittimia, harmonikka lukuisine näppäimineen ja palkeineen teki Pykäläiseen vaikutuksen.

— Sanoin äidille, että harmonikassa on kaikki, mitä musiikin tekemiseen tarvitaan.

Konstan harjoittelu on alusta alkaen ollut kurinalaista. Hän treenaa joka päivä noin 45 minuuttia. Jokainen harjoitus merkitään harjoittelupäiväkirjaan.

Aamuvirkku poika tarttuu harmonikkaan usein jo ennen koulupäivän alkua. Silloin illalla jää aikaa tehdä jotain muuta, kuten käydä uintitreeneissä tai pelata tietokoneella.

Konsta pitää pelaamisesta, mutta sekin on valjastettu palvelemaan soittamista. Peliaika määräytyy sen mukaan, kuinka paljon hän jaksaa harjoitella.

45 minuutista kertyy saman verran peliaikaa. Jos perustreenin lisäksi jaksaa soittaa ekstrana vaikkapa 15 minuuttia, siitä rapsahtaa ylityökorvauksen tapaan tuplapalkkio eli kaksinkertaisesti peliaikaa.

Kiva ja hyvä opettaja

Soittotunneille Lappeenrannan musiikkiopistoon Konsta menee aina mielellään. Häntä on alusta alkaen opettanut Päivi Valkeajoki, joka on oppilaan mielestä mukava ja pätevä.

— Päivi ei ole liian ankara. Hän ei huuda tunnilla, että väärin meni urvelo. Päivi on iloinen, vitsikäs ja asiallinen.

Myös kotona Konstalla on osaavat tukijoukot. Äiti Eeva-Maria soittaa ammatikseen selloa Lappeenrannan kaupunginorkesterissa. Isä Karri on aktiivinen musiikin harrastaja, joka laulaa Karjalan Laulu-Veikoissa.

Kun Konsta harjoittelee olohuoneessa, äiti tai isä on yleensä kuulolla ja antaa tarvittaessa neuvoja: osuuko palkeiden vaihto oikeaan paikkaan, missä kohtaa kannattaa soittaa lujaa tai hiljaa ja missä tempossa.

Konsta aloittaa neljännen luokan Kesämäen koulun englanninkielisellä luokalla syksyllä. Toistaiseksi hän ei ole päättänyt, voisiko musiikista tulla joskus tulevaisuudessa myös ammatti.

— Tällaisen alle 15-vuotiaan lapsen unelmat muuttuvat yhtä nopeasti kuin kanan muisti pyyhkiytyy. Vaihtoehtoja on paljon.

Riina Nokso-Koivisto