Asianajajat pelkäävät: Lakkautettavien käräjäoikeuksien vanavedessä katoavat lakipalvelutkin

16.6.2017 5:20
Kuva: Anu Pakarinen
Asianajajat pitävät parhaillaan valtuuskuntansa kesäkokousta Imatralla. Osallistujia on noin 70. Liiton hallitus tutustui samassa yhteydessä Imatran istuntopaikkaan. Kuvassa vasemmalta lukien tuomari Jukka Turunen ja laamanni Hannu Rantalainen Etelä-Karjalan käräjäoikeudesta sekä Jarkko Ruohola, Minna Melender ja Liisa Isomaa Suomen asianajajaliitosta.
Asianajajat pitävät parhaillaan valtuuskuntansa kesäkokousta Imatralla. Osallistujia on noin 70. Liiton hallitus tutustui samassa yhteydessä Imatran istuntopaikkaan. Kuvassa vasemmalta lukien tuomari Jukka Turunen ja laamanni Hannu Rantalainen Etelä-Karjalan käräjäoikeudesta sekä Jarkko Ruohola, Minna Melender ja Liisa Isomaa Suomen asianajajaliitosta.

Käräjäoikeuksien lakkautukset huolestuttavat Suomen asianajajaliittoa.

Monessa kohtaa oikeuslaitokseen satsaaminen maksaisi itsensä takaisin.

Jarkko Ruohola

Vaarana on, että käräjäoikeuksien vanavedessä paikkakunnalta kaikkoavat myös yksityiset asianajotoimistot. Tästä on jo eri puolilta Suomea näyttöä, sanoo Suomen asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.

Jos asianajotoimistot sulkevat ovensa, mistä kansalaiset sen jälkeen saavat tarvitsemansa lakipalvelut, hän ihmettelee.

— Ymmärrämme valtiontalouden realiteetit, mutta olemme huolissamme. Ihmisillä ja yrityksillä on paljon muutakin oikeudellisten palvelujen tarvetta kuin käräjäoikeusasioita. On perunkirjoituksia, perinnönjakoja, testamentteja ja yrityksillä monenlaisia sopimusasioita. Kaikkein suurin huoli on, ettei enää niillekään löydy hoitajaa, Ruohola sanoo.

Imatra ollut lakkautuslistalla pian kymmenen vuotta

Asianajajaliiton hallitus vieraili torstaina Etelä-Karjalan käräjäoikeuden Imatran istuntopaikassa ja kansliassa.

Imatran toimipaikka on jo pitkään ollut lopetusuhan alla. Ensimmäiset lakkautuskahvit Imatralla juotiin jo vuonna 2008, kun Imatran ja Lappeenrannan käräjäoikeudet yhdistettiin. Valojen piti sammua parissa vuodessa.

Vaan toisin on käynyt. Syynä on ennen muuta sopivien toimitilojen puute Lappeenrannassa.

Muodollista päätöstä Imatran toimipaikan lakkautuksesta ei edelleenkään ole. Hallituksen esitys käräjäoikeuksien ja niiden toimipisteiden vähentämisestä odottaa yhä eduskunnan käsittelyä.

Imatran toiminnot on tarkoitus siirtää Lappeenrantaan uuden oikeustalon valmistuessa. Tähtäin on vuodessa 2019.

Kaakkois-Suomessa lakkautuslistalla on myös Kotkan käräjäoikeus.

Saadaanko enää jatkajia?

Samaan aikaan käräjäoikeusverkoston harvetessa alueen asianajajat ikääntyvät.

Peräti puolet Kaakkois-Suomen asianajajista jää Jarkko Ruoholan mukaan viiden vuoden sisällä eläkkeelle. Pelkona on, ettei jatkajia enää saada etenkään paikkakunnille, joista käräjäoikeus poistuu.

Etelä-Karjalan käräjäoikeuden laamanni Hannu Rantalainen jakaa asianajajaliiton huolen.

— Käräjäoikeuksien lakkautukset eivät ole omiaan parantamaan syrjäseutujen lakipalvelujen saatavuutta, Rantalainen muotoilee.

Asianajajaliitto kyseenalaistaa säästöt

Lakkautusten tavoitteena ovat kustannussäästöt.

Asianajajaliitossa pohditaan, onko laskelmissa huomioitu riittävästi kustannukset, joita tulee, kun asiointimatkat käräjäoikeuksiin venyvät.

Todistajilla, asianosaisilla sekä asianajajilla on oikeus matkakorvauksiin ja ansionmenetyskorvauksiin. Joku tämänkin maksaa: käytännössä valtio tai oikeusjutun osapuolet, Jarkko Ruohola toteaa.

Muutenkin hän kyseenalaistaa ”säästöjen” hyödyt. Esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden valitusten käsittely vie jopa vuosia tuomioistuinten jutturuuhkan ja resurssipulan takia. Tämä näkyy kustannuksina toisaalla, kun valtio maksaa oleskelun kustannukset, Ruohola huomauttaa.

— Monessa kohtaa oikeuslaitokseen satsaaminen maksaisi itsensä takaisin, hän väittää.

Anu Pakarinen