Taikuus oli tehokasta pääsiäisenä — karjaonnea pyrittiin edistämään kaikin keinoin

16.4.2017 9:02
Kuva: MIKA STRANDÉN
Entisaikoina ihmiset pyrkivät edistämään karjaonnea kaikin keinoin.
Entisaikoina ihmiset pyrkivät edistämään karjaonnea kaikin keinoin.

Kotoisessa taikuudessa ja taikauskossa on ollut iso osa elinkeinomagiaa. Entisaikojen ihmiset pyrkivät kaikin keinoin edistämään karjaonnea, johon liittyvät muun muassa maito-onni, voionni ja vasikkaonni.

Taikuutta harrastettiin juhlapyhinä, ei vain pääsiäisenä, koska se oli silloin tehokkaampaa kuin arkena ja öiseen aikaan tehokkaampaa kuin päivällä.

Pääsiäinen oli isoimpana kristillisenä juhlana erityisen merkityksellinen ajankohta pitkäperjantaista pääsiäissunnuntain aamuun: Ristinkuoleman kärsinyt Jeesus ei ollut tuolloin vielä noussut kuolleista.

Ajateltiin, että lankalauantaina valta oli pahoilla voimilla ja noidilla, ja ne temmelsivät tuolloin ahdistelemassa turvattomia ihmisiä ja etenkin kotieläimiä.

Trullit tai rullit tekivät tuhojaan Länsi-Suomessa, Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa pääsiäisrulleja ei liene koskaan liikkunut. Muualla Suomessa puhuttiin noidista, noita-akoista tai pääsiäisämmistä.

Rullien katsottiin olevan elämässään syrjäpuolelle sortuneita lyhytjärkisiä vanhoja naisia. Näiden pontimena oli pohjaton kateus.

Kansanperinne kertoo monenkirjavia keinoja, joiden avulla syntyi joko pahaa jälkeä tai haluttiin taikomalla saavuttaa itselle hyvää ketään satuttamatta.

Ihmiset pitivät onnen ja menestyksen määrää vakiona ja sen takia sitä piti pystyä myös siirtämään. Jos jollakulla oli liikaa, jaettavaa riitti vähäosaisemmalle.

Eikö meissä vieläkin ole aavistus taipumusta taikauskoisuuteen, kysäisee arkistotutkija Juha Nirkko Suomen Kirjallisuuden Seurasta. Hän naurahtaa, että ihmiset eivät mielellään kättele kynnyksen yli tai pitävät tapana astua suojatiellä ainoastaan valkoisille viivoille.

Toiset taas ovat vahvasti sitä mieltä, että jokin merkki tai uni voi antaa vihjeen esimerkiksi oikeasta lottonumerosta. Eikä sitä jätetä rivistä pois.

— Jokainen kuitenkin vakuuttelee, ettei ole taikauskoinen.

Nirkko aprikoi, että noituus ja taikausko kiinnostavat edelleen viihteenä.

 

 

Lähde: Vuotuinen Ajantieto; Kustaa Vilkuna, Vanhat merkkipäivät.

Juttu on julkaistu Itä-Savossa ja Länsi-Savossa 20.3.2016.

Kirsti Lajunen