Lappeenrannan katujen kevätpesu alkoi — puhdistus vie mennessään hiekkaa ja paljon muuta

21.3.2017 6:29
Kuva: Marleena Liikkanen
Työkoneenkuljettaja Mika Pönni ajoi harja-autoa Lappeenrannan Simolantiellä maanantaina. Katujen kevätsiivous on päässyt käyntiin.
Työkoneenkuljettaja Mika Pönni ajoi harja-autoa Lappeenrannan Simolantiellä maanantaina. Katujen kevätsiivous on päässyt käyntiin.

Katupöly on melkoinen cocktail. Siinä on hiekoitushiekan ohella runsaasti muita ainesosia. Se sisältää tienpinnan mineraalihiukkasia ja metallihiukkasia ajoneuvojen jarruista, kytkimestä, moottorista ja nastarenkaiden nastoista

Joukossa on renkaista irronnutta kumia, hienoksi jauhaantuneita kasvinosia ja siitepölyä. Pöly sisältää myös tiesuolaa, jos katuja on suolattu.

Hiukkasissa voi olla myös nokea ja bakteeriperäisiä yhdisteitä. Jos lähellä on rakennustyömaita, mukana on myös maaperän hiukkasia.

Lappeenrannan katujen pesu käynnistyi keskustan tasaisista kaduista. Ratakatu, Snellmaninkatu, Kauppakatu ja Mutkakadun seutu saivat kevään ensimmäisen pesunsa.

— Mäkisille kaduille ei vielä kannata lähteä, sillä niille voi vielä joutua ajamaan hiekkaa lisääkin, tiemestari Matti Himmi sanoo.

Puhdistustyöt aloitettiin jo viime viikolla poistamalla hiekkaiset lumet liikenteenjakajien ja keskikorokkeiden päältä. Maanantaina ne pestiin samalla kertaa kadun kanssa.

Yksi pesu ei kuitenkaan riitä.

— Asvaltti on huokoista. Imulakaisukonekaan ei yhdellä kertaa irrota kaikkea hiekkaa, vaan pesukertoja tarvitaan useita.

Tämän kevään pesu-urakka on keskimääräistä isompi, sillä päättyvänä talvena hiekkaa on tarvittu normaalia enemmän. Pesu on aikaistunut parilla viikolla muutaman vuoden takaisesta.

— Pari viime vuotta hiekanpoisto on aloitettu tällä tai seuraavalla viikolla, kun se aiemmin tapahtui yleensä huhtikuun ensimmäisellä viikolla, Himmi kertoo.

Kadulta poistetut hiekoitushiekat kompostoidaan yhdessä viherjätteen ja oksahakkeen kanssa. Kompostoitunut maa-aines käytetään kadunvarsien nurmikoiden pohjaksi.

— Lappeenranta on tiettävästi ainoa kaupunki, missä näin tehdään. Se on meille mahdollista, sillä emme suolaa katuja natriumkloridilla. Suolaisessa maassa eivät kasvit menesty, Himmi toteaa.

Aiheesta enemmän päivän painetussa lehdessä ja Etelä-Saimaan mobiilisovelluksessa.

Kaija Lankia