Hyvä kunto auttaa arjessa jaksamiseen — Suvi-Karoliina Valle taisteli itsensä liikkeelle vähä vähältä

19.3.2017 10:17 | Päivitetty: 19.3.2017 16:30
Kuva: Inka Nordlund
Suvi-Karoliina Valle ei voinut ennen kuvitellakaan lähtevänsä vaikkapa jääkävelylle. Se ei vain kiinnostanut. Nyt Valle jatkaa kävelylenkin jälkeen vielä kuntosalille. Siellä hän on on kohdannut kannustavia ja tsemppaavia ohjaajia.
Suvi-Karoliina Valle ei voinut ennen kuvitellakaan lähtevänsä vaikkapa jääkävelylle. Se ei vain kiinnostanut. Nyt Valle jatkaa kävelylenkin jälkeen vielä kuntosalille. Siellä hän on on kohdannut kannustavia ja tsemppaavia ohjaajia.

Fyysisellä kunnolla on selvä yhteys työkykyyn ja koettuun työuupumukseen.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma testasi viime syksynä liki 15 000 suomalaisen kunnon rekkakiertueella eri puolilla Suomea. Testatuista naisista puolet ja miehistä 40 prosenttia koki itsensä vähintään silloin tällöin kohtuuttoman uupuneeksi. Uupumuksen kokivat suurimmaksi ja työkykynsä heikoimmaksi ne, joiden fyysinen kunto oli huono.

Lappeenrantalainen Suvi-Karoliina Valle olisi tiennyt tämän tutkimattakin. Koko ikänsä ylipainoisena ja liikuntaa kartellen elänyt Valle alkoi liikkua runsas vuosi sitten.

— Olin Tupperwaren palkintomatkalla Tanskassa. Sain lahjaksi myös kivan takin, mutta se ei mahtunut kiinni. Lyötiin vetoa, että vappuna menee, Valle kuvaa elämänmuutoksensa alkua.

Ensivaiheessa muutoksessa oli kyse kilojen karistamisesta. Siihen ajoi muukin kuin lahjatakki. Kiloja oli kertynyt niin, että ne alkoivat jo rajoittaa elämää.

— Oli kurja kotona istua ulkoportailla ja katsella, kun mies ja lapset touhusivat pihalla. Itse ei jaksanut. Ja kun ikääkin alkaa tulla, rupesi myös miettimään, että miten kauan voi mennä hyvällä tuurilla, ettei mitään sairauksia tule.

Veto oli lyöty myöhään syksyllä. Takki meni kiinni jo helmikuussa, lähinnä ruokatapojen muutoksella.

Kesällä Valle osallistui Hurjat rakkauskilot -elämäntapamuutosohjelmaan, ja sen myötä kuvioihin tuli myös liikunta.

Aiemmin Valle ei vain ollut tykännyt liikkua. Koulussa ylipainoista enemmän latistettiin kuin kannustettiin. Teini-iässä tuli mopo, sitten auto.

Käyttämättä jäi kaupungin bmi-kortti, jolla yli 40 painoindeksin omaavat voivat käyttää kaupungin uimahalleja ja kuntosaleja pikkurahalla.

— Ajattelin aina, että on ihan höpöhöpö-juttua, että liikunnasta tulisi hyvä olo. Sen jälkeenhän on ihan väsyksissä ja reporankana.

Vaikeaa alku olikin, kun jo kyykkyyn meno oli tuskallista. Eikä liikunnasta kuukausiin seurannut mitään endorfiinihumalaa.

— Mutta vähä vähältä se lähti. Kuntosalillakin tein ensin vain pieniä asioita, minuutti ja askel kerrallaan lisää.

Arjessa Valle teki kuten aina neuvotaan: jätti auton vähän kauemmas kaupasta, hyppäsi bussista ennen määränpäätä, käveli koulussa portaat. Pienistä asioista tulee yhdessä iso.

— Ennen olin paras tietämään kaikki kaupungin hissit, nyt lapset kyselevät, voitaisiinko joskus mennä hissillä, Valle naurahtaa.

Iso apu oli ystävästä, joka jaksoi kävelylenkeillä löntystää hoputtamatta Vallen rinnalla.

Nykyisin Valle käy arkiliikunnan lisäksi salilla tai ryhmäjumpissa 3—6 kertaa viikossa. Lasten vuoksi aina ei pääse, mutta sitten tehdään vaikka kirjastoreissu jalkapelissä.

Siitä ei pääse mihinkään, että vanhat tottumukset istuvat tiukassa. Vieläkin tulee mieleen tekosyitä laistaa liikunnasta, mutta niistä hetkistä pääsee jo yli.

— Ja ellei pääse, mikään ei kaadu siihen. Se on vaan se päivä.

Oman liikkumisen lisäksi Valle kannustaa nyt myös muita. Bmi-korttilaisena häntä pyydettiin vetämään kaupungin vesijuoksua vertaisohjaajana. Nyt Valle vetää sitä kerran viikossa Lauritsalan uimahallissa.

— Haluaisin, että muut ylipainoiset voisivat kokea tämän saman. Ja vitsi kun koulun liikuntaopettaja tietäisi, että minulla on työsopimus, jossa lukee liikunnanohjaaja!

Toissasyksyn jälkeen Vallelta on karissut 26 kiloa, mutta hän ei enää ajattele kiloja. Tärkeämpää on, että jaksaa.

— Lasten ja opiskelun kanssa tulee väkisin stressaavia tilanteita, mutta arkiset asiat eivät enää kuormita kuten ennen. Ja jos pää joskus meinaa räjähtää, liikunnan jälkeen tuntuu, että ei tämä niin iso asia olekaan.

Elämä tuntuu paremmalta myös siksi, että siihen on tullut rytmi. Kun päivisin jaksaa enemmän, öisin nukuttaa paremmin.

— Iltaisin on oikeasti väsynyt eikä vain lötkö.

Valle kuvaa liikkumatonta aikaansa jotenkin mössöksi nykyiseen verrattuna.

— Se oli sellaista väsyttävää selviämistä aamusta iltaan. Kai sitä nautti elämästä, kun ei paremmasta tiennyt, mutta nyt elämässä on enemmän sävyjä.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelman johtaja Jyrki Komulainen uskoo, että elämäntaparemontti olisi tarpeen vielä useammalle kuin syksyn testit osoittivat.

— Testien tulos todennäköisesti mairittelee todellisuutta. Testeihin osallistuvat ne, joilla on jokin kipinä tai motivaatio osallistua. Ne, joilla on eniten ongelmia, eivät osallistu testeihin.

Uusi rekkakiertue lähtee liikkeelle huhtikuussa. Tavoitteena on täsmentää syksyllä saatuja tuloksia.

— Yritämme yksilöidä, mitkä ryhmät ovat erityisen alttiita uupumukselle.

Selitystä haetaan muun muassa siihen, miksi naiset kokevat itsensä uupuneemmiksi kuin miehet ja miksi naiset silti kokevat työkykynsä paremmaksi kuin miehet.

Etelä-Karjalassa kuntorekka parkkeeraa seuraavasti: 2.5. kello 10–18 Imatran Prisman luona ja 3.5. kello 10–18 Lappeenrannan Prisman luona. Lappeenrannan satamatorilla rekka on 4.5. kello 10–18 sekä 5.5. kello 10–17.

Seija Hackman