Nykynuoret eivät tätä tiedä: Urheilija oli ennen joko svullilainen tai tullilainen

16.2.2017 10:15 | Päivitetty: 16.2.2017 10:20
Kuva: heikki virkkunen
Punainen väri oli vallalla TUL:n 90-vuotisjuhlassa Tampereella vuonna 2009.
Punainen väri oli vallalla TUL:n 90-vuotisjuhlassa Tampereella vuonna 2009.
SVUL:n suurkisojen marssi Lahdessa vuonna 1986.

Lappeenrantalainen Keijo Martikainen pelasi nuorena jalkapalloa Lauritsalan Työväenpalloilijoissa ja hiihti Lauritsalan Teräksessä. Elettiin 1960-lukua, jolloin kaupunkilaislapsen urheiluseura valikoitui perheen luokka-aseman tai poliittisen aatemaailman mukaan.

Jakolinja Työväen Urheiluliiton (TUL) ja Suomen Valtakunnan urheiluliiton (SVUL) seurojen välillä oli selkeä.

— Työläiskodin lapsi meni ilman muuta Tullin seuraan. Ei olisi tullut mieleenkään mennä porvariseuroihin, Martikainen sanoo.

Ruokolahdella varttunut Reijo Rinkinen urheili lapsena SVUL:n seurassa Ruokolahden Rajussa.

— Raju oli kunnan valtaseura 1960-luvun lopulla. Äiti tai isä eivät ajatelleet asiaa mitenkään poliittisesti, enkä itsekään. Kaupungeissa se oli eri asia.

Urheilun harrastajat samaistuivat svullilaisiksi ja tullilaisiksi.

— Ihmisistä puhuttiin, että se on siinä seurassa, tai ihmeteltiin, että se meni sinne. Sellainen puhe oli ihan arkipäivää, Martikainen kertoo.

Aikuistuttuaan Rinkinen löysi itsensä SVUL:n piirijohtajan pallilta.

— Kyllähän minut miellettiin vahvasti SVUL:n mieheksi.

Rinkinen kertoo, etttä eri liittojen välillä oli niin maakunnallisesti kuin paikkakuntakohtaisestikin kireitä suhteita ja riitoja.

Rinkisen mukaan SVUL ja TUL toimivat kuitenkin etupäässä hyvässä yhteishengessä. Esimerkiksi Lappeenrannassa eri liittojen seurat pyörittivät yhdessä bingoa.

SVUL:n porukat ympäri maata kokoontuivat suurkisoihin, TUL:n toverit puolestaan liittojuhlille.

— Urheilussa ei ole nykyään sellaista tunteenpaloa kuin SVUL:n ja TUL:n aikana. Aatteenpalo sai ihmisiä liikkeelle, Rinkinen pohtii.

Kun Keijo Martikainen valittiin TUL:n alaisen Lauritsalan Visan puheenjohtajaksi vuonna 1995, kaikuja menneestä oli vielä ilmassa.

— Piti olla työläistausta, ettei seura mene porvareiden käsiin.

Martikainen on vaikuttanut yli 20 vuotta Lauritsalan Visan puheenjohtajana. Hän kertoo, että vasemmistotaustalla ei ole enää mitään merkitystä seuran toiminnassa.

Reijo Rinkinen toimii nykyään Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n (Eklu) aluejohtajana.

— Hyvä ettei kahtiajakoja ole enää. Nykynuorilla ei ole siitä enää mitään tietoa.

Kahtiajako ei päättynyt kuin seinään vuonna 1993, jolloin SVUL lakkautettiin ja sen sijaan perustettiin Suomen Urheiluliitto (SUL). Rinkisen mukaan osa vanhemmista ikäpolvista tunsi itsensä vahvasti svullilaiseksi tai tullilaiseksi vielä 2000-luvulla.

Kaisa Juntunen