Avaruustutkijat etsivät Marsista elämää sekä samankaltaisia piirteitä Maan kanssa

12.2.2017 11:05
Kuva: EPA/All Over Press
NASA julkisti kesäkuussa 2014 Marsin pinnalta otetun kuvakoosteen. Kuvassa näkyvä Curiosity-mönkijä otti lukuisia selfieitä, joista kuva on koostettu. Curiosity tutki pinnan hiekkakivikerrostumia.
NASA julkisti kesäkuussa 2014 Marsin pinnalta otetun kuvakoosteen. Kuvassa näkyvä Curiosity-mönkijä otti lukuisia selfieitä, joista kuva on koostettu. Curiosity tutki pinnan hiekkakivikerrostumia.

Samankaltaisuus Maan kanssa sekä elämän etsiminen ovat olleet kantavia teemoja Mars-planeetan tutkimuksessa. Näin kertoo avaruustutkija Maria Hieta Ilmatieteen laitokselta.

Yhtäläisyydet Maan kanssa ovat Hiedan mukaan olleet merkittävämpi tekijä Mars-kiinnostukselle kuin planeetan sijainti Maan naapurustossa.

— Marsista tutkitaan, onko siellä ollut elämää tai onko siellä mahdollisesti edellytyksiä elämälle. Venus on tässä suhteessa aivan erilainen. Sieltä ei oleteta löytyvän elämää samalla tavoin kuin Marsista.

Käsitys Marsista Maan kaltaisena planeettana on vahvistunut sitä mukaa, kun avaruustutkimus on edennyt.

Kummallakin planeetalla on neljä vuodenaikaa sekä kesäisin pienentyvät ja talvisin kasvavat napajäätiköt. Molempien planeettojen vuorokausi on lähes yhtä pitkä, Marsissa 24 tuntia 20 minuuttia.

Hieta kertoo, että Marsin tutkijat elävät planeetan vuorokausirytmin mukaan. Marsin keskilämpötila on -50 astetta, mutta kesäisin päiväntasaajalla voi olla plusasteita.

Avaruustutkija Riku Järvinen Ilmatieteen laitokselta kertoo, että Mars peittyy yleensä ainakin kerran vuosikymmenessä planeetanlaajuiseen pölymyrskyyn. Planeetan rinteiltä ajoittain alas virtaava suolainen vesi muodostaa tuoreita virtausuomia pinnalle.


Mars on edelleen

punainen planeetta

Marsia on vanhastaan kutsuttu punaiseksi planeetaksi. Tämä käsitys on uuden tutkimuksen aikanakin pitänyt pintansa.

— Mars on edelleen punainen planeetta. Punertava väri johtuu pinnan rautaoksidipölystä, Järvinen sanoo.

Kuva: EPA / All Over Press
Marsin hiekkakivikerrostumia, jotka on valokuvattu syyskuussa.
Marsin hiekkakivikerrostumia, jotka on valokuvattu syyskuussa.

Marsissa on aurinkokunnan suurin tunnettu tulivuori Olympus Mons. Marsin kuoren paleomagnetismi on jäänne nuoren planeetan voimakkaasta magneettikentästä.

Mars on toiseksi pienin aurinkokunnan planeetoista, ja se kiertää Auringon 687 päivässä. Sillä on Venuksen tapaan pääosin hiilidioksidista koostuva ilmakehä. Planeetta on menettänyt merkittävän määrän vettä aurinkokunnan kehityksen aikana.

Järvinen kertoo, että Marsin ilmakehän paine on alle sadasosa verrattuna Maahan. Paine vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan, kun hiilidioksidi tiivistyy ja haihtuu napajäätiköiltä.


Revontulien näkyminen

vaatii kaasu- ja magneettikehän

Auringosta virtaa jatkuva ja joskus voimakkaasti purkautuva aurinkotuuli. Se koostuu sähköisesti varautuneista hiukkasista. Aurinkotuuli aiheuttaa esimerkiksi avaruussään ilmiöitä, kuten revontulia ja geomagneettisia myrskyjä.

Tutkija Ilkka Sillanpää Ilmatieteen laitoksesta kertoo, että aurinkotuulta on mitattu säännöllisesti 1970-luvulta asti. Mittauksissa on tullut selvästi esiin Auringon 11 vuoden aktiivisuus- tai aurinkopilkkusykli.

Kuva: NASA / ESA
Jupiterin pohjoisnavalla esiintyy jatkuvia revontulia. Hubble-avaruusteleskooppi kuvasi planeetan revontulet kesäkuussa.
Jupiterin pohjoisnavalla esiintyy jatkuvia revontulia. Hubble-avaruusteleskooppi kuvasi planeetan revontulet kesäkuussa.

Aurinkotuulen vaikutus Maahan ja muihin planeettoihin sekä aurinkokunnan pieniin kappaleisiin on selvinnyt myöhemmin, nykypolven luotaimien tarkkojen mittalaitteiden ansiosta.

Maan kaltaisia revontulia voi Sillanpään mukaan esiintyä niillä kappaleilla, joilla on oma magneettikenttä ja kaasukehä. Revontulia esiintyy Maan lisäksi Jupiterilla, Saturnuksella, Uranuksella ja Neptunuksella.



Marsilla ja Venuksella

heikkoja revontulia

Marsilla ja Venuksella ei ole planeetanlaajuista magneettikenttää. Niillä revontulivaloa voi syntyä myös napa-alueiden ulkopuolella, kun aurinkotuulen hiukkaset törmäävät kaasumolekyyleihin. Revontulet ovat kuitenkin heikkoja.

Saturnuksen Titan-kuulla on merkittävä kaasukehä, mutta sen rata on Saturnuksen magneettikehän sisällä eivätkä aurinkotuulen hiukkaset tavallisesti pääse törmäämään siihen.

Jupiterin jatkuvat revontulet syntyvät sen voimakkaan magneettikentän sisäisistä ilmiöistä sekä kuiden vuorovaikutuksesta, kun kolme suurta kuuta Io, Europa ja Ganymedes aiheuttavat hiukkasvirran Jupiterin navoille.

Ilpo Leskinen