Pertti Pitkola on hapankaalikoukussa ja suosittaa sitä muillekin — Pertin hapankaalikoulu opastaa alkuun

11.1.2017 7:45
Kuva: Mika Strandén
Pertti Pitkolalla on paraikaa jälkikypsytyksessä kaksi suurta ruukullista hapankaalia. Maistiaisia voi jo ottaa.
Pertti Pitkolalla on paraikaa jälkikypsytyksessä kaksi suurta ruukullista hapankaalia. Maistiaisia voi jo ottaa.

Puolryssiä. Näin huudeltiin Karjalan evakoille Pieksämäen seudulla Pertti Pitkolan lapsuudessa. Karjalaiset keräsivät säkkikaupalla tatteja ja valmistivat hapankaalia.

1960-luvulla Pitkola muutti Lappeenrantaan, ja opettajakollega toi kerran maistiaisiksi pakastettua hapankaalia. Se kelpasi lapsillekin, ja Pitkola innostui hapankaalista niin paljon, että alkoi valmistaa sitä itse.

Nyt 82-vuotiaalla Pitkolalla on takana yli 40 vuotta hapankaalin valmistusta. Hän on tutustunut hapankaaliin myös työnsä kautta. Saksan opettajana ja ystävyysseura-aktiivina hän reissasi Saksassa, jossa hapankaali on kova sana.

— Mikä on sen parempaa kuin elsassilainen hapankaalipata, Pitkola huudahtaa.

Elsassilaiseen perinneherkkuun uppoaa saksalaiseen tapaan runsaasti lihaa tai makkaraa, joiden hyvä seuralainen hapankaali on. Pitkola kuitenkin muistuttaa, että hapankaali istuu myös tähän aikaan, kun kasvissyönti ja lähiruoka ovat nousussa. Maitohappokäyminen parantaa muutenkin vitamiinipitoisen kaalin ravintoarvoa entisestään.

Pitkola ihmettelee, että vegaaniruuistakin puhuttaessa harvoin mainitaan hapankaalia. Hän haluaisi palauttaa sen muutenkin useamman suomalaisen ruokavalioon. Siksi hän on laatinut Pertin hapankaalikoulun.

— Hapankaalista ei voi tulla susi, jos muistaa muutamat perusasiat.

Valmis hapankaali muuttuu ajan kanssa tujakammaksi. Makuhermojen lisäksi vatsaa pitää ehkä totutella. Hapankaali kuitenkin hellii vatsaa, sillä maitohappobakteerit neutraloivat vatsan toimintaa.

— Itse olen tullut riippuvaiseksi. Keskellä yötä voin herätä tunteeseen, että jotain puuttuu. Hipsin jääkaapille, otan lusikallisen hapankaalia ja huomaan, että sehän se oli, Pitkola tunnustaa.

Pertti Pitkola suosittelee oppaaksi hapansäilöntään Biodynaamisen yhdistyksen julkaisemaa, Annelies Schöneckin kirjaa Vihannesten maitohapposäilöntä.

Seija Hackman