Vanhat kuvat kertovat Rakuunamäen vaiheista — katso kuvat täältä

16.12.2016 8:27 | Päivitetty: 16.12.2016 11:06
Varuskunta ja sotilaat ovat lyöneet leimansa Lappeenrannan kaupunkikuvaan vuosisatojen ajan. Tässä rakuunoita tauolla todennäköisesti Leirikentän laitamilla. Gunnar Berndtsonin piirros.
Varuskunta ja sotilaat ovat lyöneet leimansa Lappeenrannan kaupunkikuvaan vuosisatojen ajan. Tässä rakuunoita tauolla todennäköisesti Leirikentän laitamilla. Gunnar Berndtsonin piirros.
Eversti Pekka Aitero vastaanottaa paraatijoukkoja Karjalan tykistörykmentin vuosipäivänä 1979.
Karjalan tykistörykmentin tykkimiehet harvensivat  Arvo Partasen metsää kesällä 1970.
Karjalan tykistörykmentin reservialiupseerikoulun päättäjäiset vuonna 1973, viimeiset  Lappeenrannassa.
Rakuunamäellä palveli sotien jälkeen myls Hämeen Ratsuväkirykmentti. Se sai muistokiven kesällä 1973.
Kesällä 1989 koottiin kansalaisadressi rajuunoiden pitämiseksi Lappeenrannassa. kuvassa alullepanijat Martti Raussi (vas.) Lalli Partinen, Oiva Luomala ja Kalervo Ohela.
Rakuunoiden muistomerkki kuvattuna tammikuussa 1971.
Rakuunoiden vala marraskuussa 1988. Kuva: Osmo Tolvanen
Rakuunat vannoivat sotilasvalansa Savitaipaleella heinäkuussa 1989. Soppa maistui maastossa. Kuva Terttu Uurtamo.
Rakuunapataljoonan viimeinen vala oli maaliskuussa 1989. Ennen sen vannomista varusmiehet vierailivat sankarihaudoilla.
Yliluutnantti Antti-Pekka Kaarna ja rakuunoiden perinnelippu torstaina Maasotakoululla. Kuva Inka Nordlund.
Rakuunakillan Etelä-Pohjanmaan eskadroonaan kuuluva Kalervo Välimaa oli pukeutunut luurankotakkiin ja hurmahousuihin torstain rakuunaläksiäisissä. Kuva Inka Norrlund.

Rakuunaperinteet ulottuvat Lappeenrannassa vuoteen 1889. Silloin kaupunkiin perustettiin Venäjän keisarin asetuksella ratsuväen joukko-osasto nimeltä Suomen rakuunarykmentti. Tuhannen miehen rykmentti lakkautettiin vuonna 1901.

Rakuunat palasivat Lappeenrantaan vuonna 1921. Itsenäisen Suomen armeijaan kuuluva Uudenmaan Rakuunapataljoona oli perustettu Seinäjoella vuonna 1918. Lappeenrantaan se siirtyi Helsingin Kampista.

Pataljoonan vahvuus oli vahvimmillaan 2 000 miestä. Hevosia oli enimmillään 1 650. Hevosista luovuttiin jo jatkosodan aikana ja pian sotien jälkeen. Pataljoona toimi Lappeenrannassa itsenäisenä joukko-osastona vuoteen 1989 saakka.

Rakuuna-nimi säilyi sen jälkeen Maasotakoulun rakuunaeskadroonassa, johon vuosittain otettiin runsaat 200 alokasta. Viimeiset rakuunat kotiutuivat torstaina.

Rakuunamäellä on palvellut muitakin yksikköjä. Hyvästejä on heitetty muun muassa Karjalan tykistörykmentille ennen sen siirtoa Vekarajärvelle.

Katso videolta, kun yliluuntantti Antti-Pekka Kaarna, Lappeenrannan varuskunnan komendantti esittelee lippueskadroonan kornetin.

Kaija Lankia