KOLUMNI

Kolumni: Särkyviä illuusioita

25.7.2016 16:15
Kuva: Marleena Liikkanen

Työni luonteesta johtuen keskustelen paljon erilaisten ihmisten kanssa. Puhumme eri aiheista, ja usein keskustelut johtavat tuttuun suomalaiset – venäläiset -vertailuun.

Todellisuudessa toki elämä on aina rikkaampaa ja monipuolisempaa kuin siitä tehdyt yleistykset.

Olen pannut merkille, että Venäjällä asuvat venäläiset helposti idealisoivat Suomea. He noteeraavat Suomen tosi korkealle, ja siksi kun he törmäävät negatiivisiin ilmiöihin, kuten petoksiin, tai joutuvat omaisuusvahingon kohteeksi, heidän reaktionsa on: "Miten tämä on mahdollista? Luulimme ettei Suomessa tapahdu tällaista!" Yritän aina kärsivällisesti selittää, että täällä asuvat ihmiset ovat erilaisia kuten muissakin maissa. On sekä hyviä että myös huonoja esimerkkejä.

Myös suomalaisten suhtautuminen Venäjään on usein vahvasti kytköksissä siihen kuvaan, jonka he saavat mediasta. Suomalaiset ovat varautuneita suhteessaan Venäjään eivätkä helposti luota venäläisiin. Tässä on selkeä ristiriita venäläisten luottamuksen Suomeen ja suomalaisten epäluottamuksen Venäjään välillä. Todellisuudessa toki elämä on aina rikkaampaa ja monipuolisempaa kuin siitä tehdyt yleistykset.

Kirjoittaessani tätä kolumnia elämä "heitti" minulle eräänlaisen vahvistuksen. Kerrostaloasuntoni parkkipaikalla hajotettiin yöllä autostani takalasi. Ihminen ottaa yleensä hyvin henkilökohtaisesti tällaiset ikävät tapaukset. Mieleen tulee ajatus: "Miksi? En ole tehnyt kenellekään mitään pahaa!" Aikaisemmin, kun ajoin autoni parkkipaikalle, en ajatellut lainkaan, onko se turvassa siinä. Nyt tämä asiaintila on muuttunut.

Elämänkokemus rikkoo illuusiot ja myytit. Mielessäni Suomi ei ehkä enää olekaan niin turvallinen kuin se oli ennen...

Kirjoittaja on Venäläinen kulttuuriyhdistyksen ”Lyyra” puheenjohtaja

Svetlana Ranta