Etelä-Karjalassa tehty ahmahavaintoja laajalla alueella – kanta vakiintumassa Kaakkois-Suomeen

30.3.2016 18:56
Kuva: AOP
Suomessa elelee arviolta 250 ahmaa.
Suomessa elelee arviolta 250 ahmaa.

Ahmat ovat levittäytyneet entistä enemmän kohti etelää ja ahmahavaintoja on tehty kuluvan talven aikana myös Etelä-Karjalassa. Syyskuun alusta lähtien maaliskuun loppuun Luonnonvarakeskus Luken Tassu-järjestelmään on tehty kirjauksia

ahmoista muun muassa Lappeenrannassa, Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa.

Kaikkiaan ahmoista on kirjattu Kaakkois-Suomessa 17 havaintoa kuluvana talvena.

Vielä vuosina 2010–2011 ahmoista ei kirjattu lainkaan havaintoja Kaakkois-Suomesta. Sen sijaan Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo ovat vakiintuneen ja tiheän ahmakannan aluetta.

Tutkija Samuli Heikkinen Lukesta sanoo, että ahmojen todellisten asuinalueiden selvittäminen on haastavaa. Ahmat liikkuvat jopa satojen kilometrien alueella.

— Ne ovat olleet todennäköisesti yksittäisiä kulkijoita. Ahmat saattavat kulkea hyvinkin pitkiä matkoja. Ne ovat aika monesti nuoria yksilöitä, jotka ovat voimakkaita liikkujia, Heikkinen sanoo.

— Ahmasta on todella haastavaa tehdä kanta-arviota. Havainnot kertovat vain levittäytymisestä. Kuinka paljon ahmoja on Etelä-Karjalassa, sitä ei havainnoista pystytä katsomaan. Voi esimerkiksi olla, että on ollut yksi yksilö ja siitä on tehty useita

havaintoja.

DNA-tutkimuksella tietoa

Heikkisen mukaan on Joka tapauksessa selvää, että ahmakanta on vahvistumassa myös eteläisemmässä Suomessa.

— Selkeästi kanta on vahventunut, mutta on todella vaikeaa sanoa, kuinka paljon. Selkeästi on lähentymässä ison massan alue. Ahmakanta voimistuu hitaasti. Ahma saa vain 1-2 pentua kerralla, hyvin harvoin enemmän, Heikkinen sanoo.

Erikoistutkija Ilpo Kojola Lukesta arvioi, että kaakossa puhutaan vielä hyvin pienestä yksilömäärästä, mutta suunta on ylöspäin.

— Varmaan tämä kuitenkin ennakoi sitä, että jonkun vuoden kuluttua alueella on vakiintunutta kantaa. Seuranta on sen verran hajanaista ja horjuvaa, että ei voida sanoa varmasti, etteikö Etelä-Karjala olisi lisääntymisaluetta.

Koko maassa ahmahavaintoja on kirjattu talven aikana 2 500. Suomessa arvioidaan elävän 250 ahmaa. Kojola sanoo, että arvio Suomen ahmamääristä saattaa olla selvästi alakanttiin.

— Jälkien määrät ovat alkaneet näyttää sen verran suurilta. Ahmalla on hyvät mahdollisuudet lisääntyä, ihmisestä ei ole sille uhkaa. Se on ollut täysin rauhoitettu vuodesta 1982 lähtien.

Ahmojen oleskelua tietyillä alueilla on kuitenkin lähes mahdotonta kartoittaa ilman systemaattista dna:n keruuta.

— Sillä keinolla on mahdollisuus päästä yksilömääriin kiinni. Muuten se on ylivoimaisen vaikeaa. Dna-tietojen keruuta on tarkoitus alkaa tehdä, että saataisiin ahmojen määrästä parempi kuva, Kojola sanoo.

Juhana Nyman