Kommentti: Eläkerahojen kanssa pitää olla tarkkana

27.3.2016 16:22

Määräaika nimien keräämiseksi kansalaisaloitteeseen, jolla halutaan palauttaa eläkkeiden korotuksissa käytettävä työeläkeindeksi palkkaindeksiksi, päättyi torstaina. Vaadittava 50 000 allekirjoituksen määrä ylittyi selvästi. Torstaina nimiä oli kasassa noin 84 000.

Eläkeläiset ja heidän järjestönsä ovat kovasti kampanjoineen palkkaindeksin siirtymisen puolesta. Palkkaindeksi tarkoittaisi, että eläkkeitä korotettaisiin samassa tahdissa palkkojen kanssa. Nykyisin palkkojen painoarvo korotuksia laskettaessa on vain 20 prosenttia ja hintojen 80 prosenttia.

Eläkeläiset laskevat, että kun keskimääräinen työeläke oli vuonna 1995, jolloin indeksiä alettiin muuttaa, vielä 60 prosenttia palkasta, on sen reaaliarvo nyt enää 47 prosenttia. Eläkeläisten mukaan tämä on ajanut osan vanhusväestöstä taloudelliseen ahdinkoon.

Palkkaindeksiin siirtyminen lisäisi eläkemenoja, mutta se ei kansalaisaloitteen alullepanijoiden mukaan olisi isokaan ongelma. He viittaavat eläkerahastoihin, jotka ovat nelinkertaistuneet taitetun indeksin käyttöaikana. Rahastoissa on varoja 183 miljardia euroa, joka on yli kolme kertaa enemmän kuin valtion budjetti, ja seitsemän kertaa enemmän kuin yhden vuoden kokonaiseläkemenot.

Kansalaisaloite menee nyt eduskunnan käsiteltäväksi. Yksittäiset poliitikot ovat puhuneet palkkaindeksin puolesta, mutta ennuste aloitteen läpimenolle on huono. Kun Yleisradion Mot. -ohjelma kyseli asiasta helmikuussa, niin yksikään eduskuntapuolue ei lämmennyt ajatukselle. Eduskuntaryhmien mukaan tärkeintä on varmistaa tulevien sukupolvien eläkkeet.

Puolueiden varovaisuus eläkerahastojen käytössä saattaa olla perusteltua. Kauppalehti kertoi (23.3.) yhdysvaltalaisen Citi Research finanssijätin teettämästä tutkimuksesta, jossa selviteltiin 20 OECD-maan eläkevastuiden kehittymistä tulevina vuosikymmeninä. Tutkimuksen mukaan julkisen puolen eläkepotti uhkaa kasvaa niin suureksi, että rikkaatkin valtiot joutuvat sen kanssa ongelmiin.

Tutkimuksessa mukana olleiden maiden, Suomi yhtenä joukossa, rahoittamattomat tai alirahoitetut eläkevastuut nousevat vuoteen 2050 mennessä 69 000 miljardiin euroon, joka on melkein kaksinkertainen määrä näiden julkiseen velkaan nähden.

Suomessa eläkemenojen osuus bruttokansantuotteesta on nyt noin 13 prosenttia, joka on tutkittujen 20 maan joukossa kuudenneksi suurin. Seuraavien 30 vuoden aikana osuus nousee 15 prosenttiin. Suomen eläkerahastojen karttumat voivat siis toimia puskurina tätä kehitystä vastaan, jos niitä ei käytettäisi nyt.

Ansiotasoindeksin palauttamiseen liittyy myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulma. Eläkeläiset mielellään muistuttavat, kuinka he ovat itse maksaneet eläkkeensä, eikä niihin siksi pitäisi lainkaan koskea. Näinhän asia onkin, mutta vain osittain. Nykyisin maksuun pannuista eläkkeistä kolme neljäsosaa katetaan nyt töissä olevien eläkemaksuista. Jäljelle jäävä neljännes rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten.

Työuransa päättäneet ovat eläkkeensä ansainneet, mutta samalla pitää huolehtia siitä, ettei työikäisten maksutaakka kasva liiaksi. Se on ilmeinen vaara, sillä Suomen väestörakenne uhkaa vanhusväestön lisääntymisen takia vääristyä maksajien kannalta epäedulliseksi. Heidän pitäisi maksaa jo nyt eläkkeellä olevien ja lähiaikoina työelämän jättävien eläkkeet sekä yrittää siinä sivussa kartuttaa omaakin eläketiliään.

Citi Researchin tutkijat pitävät tulevien vuosien eläkehaasteita vaikeina niin työnantajille, työntekijöille kuin poliitikoillekin. He tarjoavat ongelmaan tuttuja lääkkeitä eli eläkeiän korottamista sekä yksityisen eläkesäästämisen lisäämistä

Jos amerikkalaiset tutkijat ovat oikeassa, niin Suomessa on syytä pitää eläkerahastot hyvällä tasolla.

 

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@esaimaa.fi

Kirjoittaja on mielipidetoimittaja.