Arkistosta: Pääsiäisperinteet maistuvat suomalais—venäläisen perheen kodissa

27.3.2016 10:02
Kuva: Kai Skyttä
Petri, Seppo ja Rita Siivon kotona vaalitaan pääsiäisenä venäläisiä ruokaperinteitä.
Petri, Seppo ja Rita Siivon kotona vaalitaan pääsiäisenä venäläisiä ruokaperinteitä.

Savitaipaleella asuvan Siivon perheessä vaalitaan pääsiäisperinteitä. Julkaisemme 19. huhtikuuta 2015 julkaistun jutun nyt uudelleen.

Onni on herätä kylän kirkon kelloon

Savitaipaleella asuvan Siivon perheessä vaalitaan pääsiäisperinteitä. Julkaisemme 19. huhtikuuta 2015 julkaistun jutun nyt uudelleen.

Margarita Siivon paasto päättyy huomenna. Ortodoksille paastonaika on rauhoittumista. Rauhan Margarita aistii Savitaipaleella.

— Täällä on turvallinen pesä. Savitaipale on hiljainen ja kaunis.

Pietarista kotoisin oleva Margarita, tuttaville Rita, ei kaipaa suurkaupungin elämänrytmiä. Savitaipaleella, ihan kirkon tuntumassa, viihtyvät myös mies Petri Siivo sekä pariskunnan 7-vuotias poika Seppo.

— Olemme aika uusia savitaipalelaisia, mutta meidät on otettu vastaan hyvin. Eläminen on täällä kiireetöntä, Petri kertoo.

Pietarista Savitaipaleelle Siivot muuttivat neljä vuotta sitten. Petri paiskii Lappeenrannassa rakennusalan töitä, eikä Ritakaan toimettomaksi jäänyt. Hän osti Savitaipaleen kirkolta Tuliniekka-kynttiläpuodin.

— On hyvä, että oma yritys on lähellä kotia. Joskus asiakkaille saattaa tulla vielä iltamyöhään hätä, ja voin olla avuksi.

Tuliniekka onkin nykyään kuin Ritan toinen koti.

— Teen kaiken itse siivouksesta lähtien. Jopa puodin vessan olen maalannut kauniiksi!

Siisteydestä Rita on tarkka. Perheen miehet haluaisivat koiranpennun, mutta äiti tietää, että lemmikki tulisi tuplaamaan kodin siivoustyöt.

— Olen jo yritykseni siivooja, kirjanpitäjä, myyjä ja tavaroiden tilaaja. Se saa riittää, Rita hymähtää.

Petri kuitenkin auttaa kotona paljon: isä laittaa ruokaa, pesee ikkunoita ja imuroi.

Kotitöissä tarvitaankin apukäsiä, sillä Siivojen elinpiirin neliöihin kuuluvat myös vapaa-ajanasunnot Savitaipaleen Kuolimojärvellä ja Kuusamon Rukalla.

Siivojen koti on pääsiäisenäkin avara ja valoisa. Munia, tipuja ja koristeoksia ripotellaan valkeaan sisustukseen maltillisesti.

— Emme välitä turhasta tavarasta. Ostamme vain sen, mikä on tarpeen.

Muistorikkaitakin esineitä toki on. Ritan aarteita ovat valokuvat ja äidin tekemät villasukat, Seppo vaalii leikkiautokokoelmaansa ja Petri seuraa jalkapalloa omasta televisiostaan.

Olohuoneessa televisiolle ei ole sijaa.

— Meteliä en rankan työpäivän jälkeen kestä. Rauhallista musiikkia kyllä kuuntelemme yhdessä. Suosikkeja ovat jazz, Tanita Tikaram ja venäläiset artistit.

Ritalle aamut ovat hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa. Makuuhuoneen ikkunasta näkyy Savitaipaleen kirkko, jonka kellonsoittoon Rita herää aina sunnuntaisin.

— Minun perinteeni on, että katson kirkkoa ja luen ortodoksirunon.

Rita on ollut manikyyri, pedikyyri, kosmetologi, parturi-kampaajien opettaja ja hotelliyrittäjä. Hän viihtyy naapurustossa, jossa asuu useita yrittäjiä.

— Lähellä asuu hyviä ihmisiä. Suunnittelemme uusia projekteja yhdessä.

Rita inspiroituu Savitaipaleen luonnosta. Kesällä hän vie paperi- ja suunnittelutyöt ulos terassille.

— Voisin viettää tunteja katsellen lintuja. Saan maisemasta ideoita käsitöihin.

Terassilla vietetään myös vapaa-aikaa: kesällä liuta ystäviä kokoontuu grilli- ja rapujuhliin. Keväällä siellä kasvavat basilikat, salaatit ja retiisit. Kaktuksista huolehtii Seppo.

Venäläisiä perinteitä vaalitaan pääsiäisenä ruokapöydässä, joka on somistettu Ritan käsitöillä. Venäjällä pääsiäinen on kuin suomalaisten joulu.

— Pöydän kuuluu olla täynnä ruokaa!

Siivot laittavat tarjolle makkaroita, kananmunia, pashaa, piirakoita ja lammasta, joka on Sepon pääsiäisherkku. Paastolla Rita on nauttinut vain vihanneksia ja teetä. Rasva, liha ja maito ovat pannassa.

— Paras tunne on, kun pitkästä aikaa kuorii kananmunan ja nenään tulee tuoksu. Ja tietää, että pian saa syödä!

Ennen Savitaipaleen kotia Siivot asuivat vuokra-asunnossa Lappeenrannan Rakuunamäellä. Asumisjärjestely ei tuntunut Ritasta mukavalta.

— Oma on oma. Vuokrataloon ei koskaan syntynyt samanlaista sidettä kuin tänne.

Myös Petri halusi pois keskustan vilinästä. Savitaipale on turvallinen Seponkin takia, sillä ekaluokkalaisen on helppo hurauttaa kouluun pyörällä tai potkulaudalla.

— Tiedän, että Sepon koulumatka kestää kymmenen minuuttia. Minun ei tarvitse murehtia, että missä se poika viipyy, Rita sanoo.

Neljä kertaa vuodessa Rita käy Pietarissa, jossa asuu yhä paljon sukulaisia. Petri ehti tehdä Venäjällä rakennustöitä 17 vuoden ajan.

— Meillä ei ole aikaa ikävöidä Venäjälle. Savitaipaleella on meidän koti.

Olohuoneen pöytää koristaa keltainen kukkakimppu. Petrin ja Ritan kihlautumisesta on kulunut 11 vuotta. Ensitapaaminen kävi vuotta aiemmin pietarilaisessa ravintolassa.

— Minuun on tullut paljon suomalaisuutta, Rita pohtii.

Petrikin on ainakin vähän venäläistynyt.

— Mämmi ei ole koskaan sopinut miun makuun, mutta pasha kyllä maistuu.

Jenni Hirvinen