Uskonnosta on tullut arkinen keskustelunaihe kahviloissa ja toreilla

26.3.2016 14:28
Kuva: mIKA sTRANDÉN
Vuonna 2014 Via Crucista seurasi Lappeenrannassa lähes 10 000 ihmistä.
Vuonna 2014 Via Crucista seurasi Lappeenrannassa lähes 10 000 ihmistä.

Eteläkarjalaisissa luterilaisissa seurakunnissa on havaittu, että uskonnoista on tullut tavanomainen puheenaihe siellä, missä ihmiset kohtaavat toisiaan. Imatran seurakunnan kirkkoherra Arto Marttinen miettii, onko ilmiö kenties seurausta siitä, että maahanmuuttajien saapuminen herättänyt kantasuomalaisetkin tutkimaan omaa identiteettiään.

Jos maalaisseurakunnan tavanomaisessa jumalanpalveluksessa käy puolensataa sanankuulijaa, määrää pidetään oikein hyvänä. Perusseurakuntatyö kiinnostaa vuosittain tuhansia. Kirkonpenkkien tyhjyyskin on siis osaksi legendaa.

Suuret yleisöjoukot kulkevat elämysten perässä, ja niitä tarjoillaan lähinnä pääsiäisenä ja jouluna.

— Urheilussakin play off -pelit kiinnostavat enemmän kuin arkiset sarjapelit, Lappeenrannan kirkkoherra Hannu Haikonen vertaa.

Lappeenrannassa jälleen tällä viikolla nähtyä Via Crucis — ristin tie -vaellusta ohjaaja Arto Myllärinen luonnehtii käveleväksi jumalanpalvelukseksi. Siihen, mikä tapahtuu tutuilla kadulla, on helppo osallistua.

Kirkon ensisijainen pyrkimys ei kuitenkaan ole saada liikkeelle suuria ihmisjoukkoja. Sielunhoidossa tai toimituksissa riittää yhdenkin ihmisen kohtaaminen.

Rikkoakseen jumalanpalvelusten kaavamaisuutta seurakunnat tarjoavat joskus ekstraa, kuten lumesta rakennetun kirkon tai yömessun. Toistuessaan niidenkin vetovoimaisuus vähenee.

Tarve pyhän kosketukseen on olemassa, sitä vaan ei välttämättä tulla kokemaan kirkkoon. Siksi kirkko vie pyhän ihmisten keskelle.

Joidenkin on helpompi kertoa kiinnostuneensa uushenkisyyden virtauksista kuin hengellisistä asioista.

— Kirkollinen mietiskelyperinne antaa kuitenkin paljon eväitä henkisyyden etsijälle, Arto Marttinen muistuttaa.

Sari Pullinen