Rakuunoiden koulutus Suomessa loppuu — Maasotakoululle rakuunaperinteiden vaaliminen on ”velvollisuus ja kunnia-asia”

20.3.2016 14:42
Kuva: Seppo Rautiovaara
Rakuunaperinnettä on esitelty lukuisissa tapahtumissa Lappeenrannassa. Luurankotakkiin ja hurmahousuihin sonnustautuneet rakuunat nousivat ratsaille rakuunapäivänä elokuussa 2003.
Rakuunaperinnettä on esitelty lukuisissa tapahtumissa Lappeenrannassa. Luurankotakkiin ja hurmahousuihin sonnustautuneet rakuunat nousivat ratsaille rakuunapäivänä elokuussa 2003.

Maasotakoulun Rakuunaeskadroonan viimeinen saapumiserä aloittaa varusmiespalveluksensa Lappeenrannassa heinäkuussa. Sen jälkeen varusmieskoulutus siirtyy Haminaan.

— Rakuunaeskadroona ei siirry Haminaan. Se lakkautetaan, kertoo Maasotakoulun johtaja, eversti Asko Muhonen.

Haminassa alokkaat pakataan Jääkärikomppaniaan ja Kuljetuskomppaniaan. Heistä ei tule rakuunoita.

Rakuunoiden koulutus Suomen armeijassa loppuu kokonaan. Lappeenrannan Rakuunaeskadroona on viimeinen Puolustusvoimien yksikkö, joka on sitä antanut ja ylipäätään kantanut rakuuna-nimeä.

— Nimen siirtämistä Haminaan mietittiin. Totuus on kuitenkin se, että rakuunat ovat kuuluneet Lappeenrantaan. On kunnianarvoisaa ja kohteliasta myös pitää rakuunaperinteet Lappeenrannassa, Muhonen sanoo.

Rakuunaperinteet juontavat suomalaisen ratsuväen vuosisataiseen historiaan, Lappeenrannassa vuoteen 1889. Silloin kaupunkiin perustettiin Venäjän keisarin asetuksella ratsuväen joukko-osasto nimeltä Suomen Rakuunarykmentti. Se lakkautettiin vuonna 1901.

Itsenäisen Suomen armeijan rakuunat ratsastivat Lappeenrantaan vuonna 1921. Heidät jalkautettiin vuonna 1947, mutta rakuunakoulutus jatkui. Uudenmaan Rakuunapataljoona toimi Lappeenrannassa itsenäisenä joukko-osastona vuoteen 1989.

Rakuunaeskadroona on sen pieni jäänne, johon on otettu vuosittain alokkaita kahdessa erässä, runsaat sata kummassakin. Heistä on koulutettu pääasiassa sotilaspoliiseja, kuljettajia ja lääkintämiehiä.

Koulutuksen siirrosta Haminaan päätettiin Maasotakoulun organisaationmuutoksen yhteydessä vuonna 2013. Viime aikoihin asti on puhuttu koko yksikön siirrosta nimeä myöten.

Muhosen mukaan Maasotakoulu pitää osaltaan huolen, että rakuunaperinteet säilyvät ja näkyvät myöhemminkin Lappeenrannassa.

— Se on meille velvollisuus ja kunnia-asia.

Maasotakoulu

Maavoimien puolustushaarakoulu

Yksi Puolustusvoimien suurimpia joukko-osastoja

Toimii Lappeenrannassa, Haminassa, Hattulassa, Kankaanpäässä ja Riihimäellä

Henkilöstöä yhteensä 600

Leena Sallinen