Pengerteitä on Etelä-Karjalassa lukemattomia kilometrejä

5.3.2016 13:28
Kuva: Olli-Pekka Härmä
Mellonlahden vedet Vuoksesta erottava pengertie oli aikansa vesiensuojelutoimenpide, jolla pyrittiin puhdistamaan Mellonlahtea.  Aika pyöräytti tilanteen ympäri. Vuoksi puhdistui, ja Mellonlahden vedenlaatu on heikentynyt siitä lähtien. Jorma Laukkanen ulkoilutti koiria pengertiellä perjantaina.
Mellonlahden vedet Vuoksesta erottava pengertie oli aikansa vesiensuojelutoimenpide, jolla pyrittiin puhdistamaan Mellonlahtea. Aika pyöräytti tilanteen ympäri. Vuoksi puhdistui, ja Mellonlahden vedenlaatu on heikentynyt siitä lähtien. Jorma Laukkanen ulkoilutti koiria pengertiellä perjantaina.

Pengertiet eivät ole viranomaisten kirjoissa ja kansissa.

— Niitä on aivan mielettömästi. En edes arvaile määriä, Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY) sanoo.

Erityisesti ennen 1960-luvun alussa uudistunutta vesilakia pengerteitä rakennettiin hyvinkin vapaasti. Uudistuneen vesilain myötä rakentamista suitsittiin säädöksillä.

Alueen tunnetuin pengertie lienee Soinilansalmen yli kulkeva väylä Ruokolahdella. Penger- ja patoteitä pidetään usein vedenlaatua heikentävinä tekijöinä. Usein näin on, mutta penkereet voivat toimia myös vesien tilaa parantavina virtausesteinä.

Yksi esimerkki on Imatran seudun ympäristötoimen insinööri Helena Kaittolan mukaan Jäppilänniemeen johtava patotie Immalanjärven Laitilanlahdessa.

— Patotie pitää valuvat kiintoaineet Laitilanlahden pohjukassa. Jos patotietä ei olisi, alueelta tulisi paljon enemmän kiintoainevalumia, jotka painuisivat järven pohjaan aiheuttaen happivajetta.

Pengerteiden vaikutukset vedenlaatuun ovat tapauskohtaisia, korostaa Niittyniemi.

— Pengertie heikentää totta kai veden luontaista virtausta ja vesistön itsensä puhdistamista.

Rehevöitymisen aiheuttaa kuitenkin pääosin ravinteiden ja kiintoaineksien valuminen vesistöön. Niittyniemi toteaa, että pengertiet ovat aikansa tuotteita, jotka on tehty laillisesti aikansa lainsäädäntöä noudattaen.

— Usein, kun vesistössä havaitaan ongelmia, katseet kääntyvät ensimmäisinä pengerteihin.

Myös Elyn liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Jyrki Karhula korostaa laillisuutta.

Karhula ottaa esimerkiksi Ruokolahden murheenkryynin Soinilansalmen pengertien. Tiestä on taitettu peistä vuosikymmeniä.

— Soinilansalmen pengertie tehtiin silloisten säädösten mukaan, Karhula toteaa.

Salmeen on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan rakennettava uusi silta. Maksajaksi siltaan on tulossa valtio.

Olli-Pekka Härmä