Salonkävijöiden Penttii Jorosen mukaan kannan harventaminen vaatii metsästyksen lisäämistä — Rautjärvellä ammuttiin viime vuonna noin 60 villisikaa

27.2.2016 6:01 | Päivitetty: 29.2.2016 19:02
Kuva: kai skyttä
Hallitus poistaa villisian rauhoitusajan kokonaan. Porsaiden kanssa liikkuva naarasvillisika on edelleenkin rauhoitettu.
Hallitus poistaa villisian rauhoitusajan kokonaan. Porsaiden kanssa liikkuva naarasvillisika on edelleenkin rauhoitettu.

Maa- ja metsätalousministeriö kumosi villisian yleisen rauhoitusajan. Rautjärven Miettilässä ministeriön päätös merkitsee sitä, että ainakin innokkaimpien villisikamiesten emäntien rauhoitusaika jatkuu.

— Ministeriön päätös aiheuttaa sen, etteivät villisian kyttääjät lähde kopistaan nyt edes tämän kolmen kuukauden aikana, metsästysseura Salonkävijöiden sihteeri Pentti Joronen tuumii hauskasti ministeriön päätöksestä.

— Rauhoitusajan poistamisella on se tarkoitus, että kantaa saadaan vähennettyä ja näin torjuttua afrikkalaisen sikaruton leviämistä Suomeen, hän jatkaa päätöksen kommentointia.

Salonkävijöiden metsästäjät kaatoivat viime vuonna 32 villisikaa, eli yli puolet kaikista Rautjärvellä kaadetuista eläimistä. Joroisen mukaan Rautjärvellä kaadettiin viime vuonna 50—60 villisikaa. Joronen uskoo, että tällaisella kaatomäärällä ainakin villisikakannan kasvu pystytään pitämään kurissa.

— Tosin kaikista kaadoista ei tehdä välttämättä ilmoitusta, hän kertoo.

Villisiat kaivata maasta muun muassa juuria, etanoita ja matoja ravinnokseen. Tonkimalla ne voivat aiheuttaa suuria vahinkoja taimikoille.

Varsinaista herkku villisijoille ovat ihmisen viljelemät perunat ja muut juurekset. Jorosen mukaan Rautjärvellä lähellä valtakunnanrajaa olevilta pelloilta sato on usein kadonnut sikojen suihin.

— Yksi isäntä yritti muun muassa viljellä kuminaa, joka on vähän voikukan näköinen kasvi. Taisi olla villisikojen mielestä oikeata herkkua, koska satoa ei tullut.

Joronen on ollut itse metsästämässä villisikoja koirien kanssa. Arka, älykäs ja erittäin nopealiikkeinen eläin on vaikea metsästettävä.

— Haavoittunut villisika voi olla myös vaarallinen silloin kun myös metsästäjät liikkuvat jalan maan pinnan tasolla, Joroinen muistuttaa.

Suurin Salonkävijöiden metsästäjien toistaiseksi kaatama karju painoi 214 kiloa. Karjuille tunnusomaiset käyrät kulmahampaat olivat tällä yksilöllä 25 senttiä pitkät.

Jorosen mukaan villisika on laumaeläin. Laumaa johtaa alfanaaras.

— Iso naaras johtaa laumaa ja tämä naaras on syytä pitää elossa. Se estää lauman nuorempien naaraiden tiineeksi tuloa. Ruotsissa villisiasta tuli todellinen maanvaiva vasta, kun ampuivat siellä näitä laumanjohtajaemakoita. Kanta räjähti kasvuun, Joronen kertoo.

Jutun nimivirhe korjattu kello 19.01

Matti Saarela