Heili-kirja karkaa helposti naapuriin, mutta tulee myös vikkelästi takaisin

24.2.2016 10:51
Kuva: Katri Ikävalko
Heili-kimppa toi tullessaan Heili-kirjastokortit. Ne tulevat pakollisiksi maaliskuun alussa; kuntien omien kirjastojen lainaajatunnukset eivät toimi enää verkossa.
Heili-kimppa toi tullessaan Heili-kirjastokortit. Ne tulevat pakollisiksi maaliskuun alussa; kuntien omien kirjastojen lainaajatunnukset eivät toimi enää verkossa.

Kirjauutuus ehtii harvoin hyllyyn. Heti kun kirja on kirjattu Heili-kirjastokimpan rekisteriin, se lähtee lukijalle. Ensimmäinen lukija on kirjan ensimmäisenä varannut. Näin vaikkapa Savitaipaleen kirjaston uutuuden ensimmäinen lukija voi olla Imatralla.

Kun kirjastokimppa käynnistyi, säikähdettiin pienemmissä kirjastoissa, että omat lukijat eivät pääse uusiin kirjoihin käsiksi ollenkaan. Kaupunkilaisten varausjonosta löytyy niille lukijoita vaikka kuinka.

Kirjastonhoitajat vakuuttavat, että pelko oli turha. Uutuuden saa kuka vain, kunhan oppii varaamaan.

— Kun haluaa uutuuskirjan, siitä on tehtävä varaus. Niin oli ennen Heiliäkin, muistuttaa Parikkalan kirjastonjohtaja Erkki Sirniö.

Uutuuskirjan ensimmäinen lainakappale on usein maaseutukirjastosta.

— Pienessä kirjastossa uutuudet saadaan nopeammin lainauskuntoon, sanoo Lappeenrannan kirjastotoimenjohtaja Päivi-Linnea Pötry, joka johtaa myös Taipalsaaren ja Lemin kirjastotointa.

Heili-tilasto vahvistaa, että kaupunkeihin lainataan kirjoja maaseutukirjastoista enemmän kirjoja kuin toiseen suuntaan. Kirjastonkäyttäjiä kohden pienet kirjastot tekevät kuitenkin Heili-lainoja enemmän kuin isommat.

Heili-yhteistyö käynnistyi joulukuussa 2013. Sen aikana kirjastojen kirjarahat ovat kehittyneet kahteen suuntaan.

Imatralla määrärahoja on yhteistyön myötä lisätty. Rautjärvellä, Taipalsaarella ja Lemillä kuntien rahapula on vähentänyt hankintoja merkittävästi.

Lainausmäärät ovat kasvaneet Imatralla, Taipalsaarella ja Parikkalassa. Muissa kunnissa käyrä on ollut laskeva. Lemillä miinusta on jopa kymmenen prosenttia, mikä osittain johtuu Kuukanniemen kirjaston sulkemisesta koulun purkamisen myötä.

Luumäki ei Heili-kimppaan lähtenyt ja on pärjännyt omillaan.

— Olemme osallistuneet Heili-kokouksiin ja seuraamme Heilin kehittymistä tulevaisuutta silmällä pitäen, kirjastotoimenjohtaja Anita Luokkanen kertoo.

Aiheesta laajemmin painetussa lehdessä ja Etelä-Saimaan mobiilisovelluksessa.

Kaija Lankia