Lappeen yläkoulua ei perustella maahanmuuttajien Sammonlahden ja keskiluokkaisen Ruoholammen erilaisuudella

21.2.2016 6:00
Kuva: Hanna Koikkalainen
Sammonlahden yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset Pyry Koponen Huhtiniemestä(vas.), Juhani Sallinen ja Joe Pääkkönen Uus-Lavolasta kallistuvat kahden yläkoulun kannalle koulumatkojen ja koulun koon vuoksi. Heidän mielestään pienempi koulu voisi olla parempi.
Sammonlahden yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset Pyry Koponen Huhtiniemestä(vas.), Juhani Sallinen ja Joe Pääkkönen Uus-Lavolasta kallistuvat kahden yläkoulun kannalle koulumatkojen ja koulun koon vuoksi. Heidän mielestään pienempi koulu voisi olla parempi.

Lappeenrannan länsialueella saattaa tulevaisuudessa olla yhden yläkoulun sijaan kaksi: yksi Sammonlahdessa ja yksi Ruoholammella.

Koulupalveluverkkoselvityksen yhdessä vaihtoehdossa Lappeen nykyinen alakoulu kasvaisi yhtenäiskouluksi, mikä tarkoittaisi, että nykyisen päiväkodin ja alakoulun yhteyteen Ruoholammelle rakennettaisiin myös yläkoulu.

— Joillekin on saattanut syntyä mielikuva, että Lappeelle haluttaisiin oma yhtenäiskoulu, jotta Ruoholammen ja Sammonlahden oppilaat saataisiin pidettyä erillään toisistaan. Tästä ei todellakaan ole kysymys, sanoo Lappeenrannan perusopetusjohtaja Mari Routti.

Kustannuksiltaan edullisimmassa vaihtoehdossa tilanne säilyisi yläasteen suhteen nykyisenlaisena, eli ruoholampelaiset kävisivät edelleen yläkoulua Sammonlahdessa.

Lappeenrannan kouluista Sammonlahden koulussa on eniten maahanmuuttajia, Ruoholammella puolestaan asuu lähestulkoon ainoastaan kantasuomalaisia.

Routin mukaan kahden yläkoulun malli on otettu yhdeksi vaihtoehdoksi yhtenäisen oppimispolun vuoksi. Kun lapsi käy sekä päiväkodin, esiopetuksen, ala- ja yläkoulun samassa paikassa, päivähoidon ja opetuksen välisten nivelvaiheiden haitalliset vaikutukset jäävät joko kokonaan pois tai ainakin vähäisiksi.

Sammonlahden koulussa on oppilaina enemmän maahanmuuttaja kuin muissa Lappeenrannan kouluissa. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saattavat tarvita opetuksessa erityistukea.

Routin mukaan Lappeenrannassa joudutaan nyt syvällisesti selvittämään, mikä olisi paras ja toimivin vaihtoehto maahanmuuttajien koulunkäynnin suhteen. Olisiko se iso vai kenties vähän pienempi yhtenäiskoulu?

Myös asiasta aikanaan päättävät kunnallispoliitikot haluavat vielä lisäselvityksiä, ennen kuin tekevät päätöksensä länsialueen yläkoulujen lukumäärästä.

— Hintaero vaihtoehtojen välillä on pieni. Kysyisin alueen asukkailta, mitä mieltä he ovat, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.

Yksi vai kaksi?

Länsialueen palveluverkkoselvityksen halvin vaihtoehto (1A) Lappeen päiväkodin ja alakoulun yhteyteen ei rakennettaisi uutta yläkoulua.

Toiseksi halvimmassa vaihtoehdossa(1B), Lappeelle rakennettaisiin yläkoulu. Hintaeroa 1A:han on vuosittain 281 000 euroa.

1A-vaihtoehdossa Sammonlahdessa olisi 1 000 koululaista ja yläkoulussa rinnakkaisluokkia 5—6.

1B-vaihtoehdossa Sammonlahdessa olisi 700 koululaista ja yläkoulussa rinnakkaisluokkia 3, kuten myös Lappeen yläkoulussa.

Liisa Kukkola