Kuntien metsäomaisuus jakautuu epätasaisesti

20.2.2016 6:02
Kuva: Harri Teitto
Etelä-Karjalan kunnat tekevät edelleen merkittäviä puukauppoja, vaikka metsänmyyntituloilla ei paikata budjettia.
Etelä-Karjalan kunnat tekevät edelleen merkittäviä puukauppoja, vaikka metsänmyyntituloilla ei paikata budjettia.

Etelä-Karjalan kuntien metsäomaisuus käsittää edelleen useita tuhansia hehtaareita. Metsämaan omistus kuitenkin jakautuu aiempaa epätasaisemmin.

Lappeenranta on maakunnan ylivoimainen ykkönen noin 3 600 hehtaarin metsäalallaan. Vuosittainen puunmyyntitavoite nousee 400 000 euroon.

Luumäki ja Ruokolahti ovat säilyttäneet asemansa vahvoina metsäpitäjinä, joissa metsien kunnosta huolehditaan kaukoviisaasti.

Rautjärvi on kasvattanut ja Parikkalan hieman vähentänyt metsäalaansa kuluneen vuosikymmenen aikana. Rautjärven metsät toipuvat yhä vuoden 2010 myrskyistä, ja Parikkala pyrkii myymään pois pieniä tarpeettomia erillisalueitaan.

Myös Imatralla ja Lemillä metsäpinta-ala on kasvanut. Näissä kunnissa metsän arvo nähdään vaihtomaa- ja virkistyskäytössä.

Eniten metsävarat ovat vähentyneet Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Kummankin kunnan omistukset ovat selkeästi vähäisempiä kuin kymmenen vuotta sitten, eikä puunmyynnillä enää korjata budjettia.

Lue lisää päivän lehdestä tai Etelä-Saimaan mobiilisovelluksesta

Anne Kokkonen