Venäjä on ollut pitkäaikainen lisuke Etelä-Karjalassa, rautaesiripun kausi oli poikkeus

18.2.2016 21:36
Kuva: Hanna Koikkalainen
Historiantutkija Marko Tikka ja kirjailija Anna Kortelainen (oik.) esitelmöivät Turpakärät-tilaisuudessa Lappeenrannan Linnoituksen käräjätalossa. Puhetta johti Yle Lappeenrannan päällikkö Sari Lehtinen.
Historiantutkija Marko Tikka ja kirjailija Anna Kortelainen (oik.) esitelmöivät Turpakärät-tilaisuudessa Lappeenrannan Linnoituksen käräjätalossa. Puhetta johti Yle Lappeenrannan päällikkö Sari Lehtinen.

Suljetun itärajan vuosikymmenet ovat poikkeus Etelä-Karjalan historiassa.

Vuorovaikutus Venäjän ja venäläisten kanssa on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus. Näin kertoi historiantutkija Marko Tikka torstaina Lappeenrannassa järjestetyssä Turpakäräjät-tilaisuudessa.

— Sen jälkeen kun Pietari perustettiin, kaupungin olemassaolo on ollut ratkaiseva Itä-Suomen kehitykselle.

— Etelä-Karjala ja Viipurin lääni sekä Etelä-Savo ovat eläneet monikulttuurisuudessa. Venäjän ja venäläisten läheisyys oli luonnollinen asia aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka, Tikka sanoo.

Kirjailija Anna Kortelaiselle on lukuisia kertoja mainittu painokkaasti, että Viipuri oli kansainvälinen kaupunki. Kansainvälisyys-sana Viipurin kohdalla on Kortelaisen mukaan kohonnut jo myyttisiin mittoihin. Hän näkee asian lopulta positiivisesti.

Kortelainen sanoo olevansa myöhäisherännäinen viipurilainen ja yhdeltä neljäsosaltaan karjalainen.

— Minun on helpompi ymmärtää kaupunkimaista karjalaisuutta kuin agraaria ja kansallispukuista Karjalaa.

Ilpo Leskinen