Arkistosta: Juha-Matti Saksa pitää itkukarjalaisuutta vahvuutena

11.2.2016 14:43
Kuva: kai skyttä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtoriksi valittu Juha-Matti Saksa kirjoitti kolumnin Etelä-Saimaan 130-vuotisjuhlalehteen elokuussa 2015. Julkaisemme nyt yliopiston provostin tekstin kokonaisuudessaan uudelleen.

Vahvuuksien varassa

Savolaisen miehen karjalaistaminen ja elämän rakentaminen täällä itärajalla on kestänyt päivälleen 20 vuotta.

Olen päässyt aamupalapöydässä Etelä-Saimaata lukiessa seuraamaan, kuinka kukoistava metsäteollisuus jämähtää paikalleen, romahtaa ja biotalouden sekä energiaosaamisen hyödyntämisen myötä kokee uudelleensyntymisen. Omalla tavallaan innovatiivinen itänaapurimme rakentaa lähes kellontarkasti räjähdysmäiset nousut sekä absurdit omaan polveen ampumiset.

Pian viisikymppinen yliopistomme oli hyytyä vuonna 2008 Kaakkois-Suomen parhaana (ainoana) yliopistona, ja rajun uudelleenrakentamisen myötä se on noussut maailman 300 parhaan joukkoon. Saimaa on saatu vihertymisen jälkeen taas sinertämään. Myös sodanjälkeisen ajan tarinoissa elänyt viipurilainen kauppiashenki näyttää heräävän horroksesta.

Valitettavan aliarvostettu maalaisjärki sekä tiede toteavat, että tulevaisuus kannattaa rakentaa vahvuuksien varaan. Keskitytään siis ensisijaisesti siihen, missä olemme suhteellisesti muita parempia. Meidän vahvuutemme on, että osaamme hyödyntää metsiä innovatiivisesti, tiedämme puhtaan veden arvon, näemme uusiutuvan energian ja kiertotalouden tuomat mahdollisuudet, olemme itkukarjalaisia sekä käymme kauppaa erityisesti itänaapurin suuntaan.

Pelkkä vahvuuksien tiedostaminen ei kuitenkaan lämmitä ketään. Toisin sanoen, mitä hyötyä on soittotaidosta, jos ei soita. Pitää olla myös yrittäjämäistä asennetta ja halua tehdä asioita pelkän puhumisen sijaan. Olemme siinä onnellisessa asemassa, että eteläkarjalaiset ovat osanneet hyödyntää vahvuuksiaan.

Maakunnassamme on luotu yhdessä paljon uutta ja pystytty luopumaan siitä, millä ei oikeasti tee mitään. Vaikka työtä vielä riittää, muutos on oikeasti ollut todella rajua. Katsotaan vaikka 1990-luvun Etelä-Saimaasta, mitä täällä tapahtui ja millaisilta maakuntamme kaupunkien keskustat, puistot tai kauppojen tarjonta silloin näyttivät.

Tämän alueen kiistaton vahvuus on myös itkukarjalaisuus. Kyllä, tarkoitan juuri sitä ulkopuoliselle täysin merkilliseltä näyttävää asennetta: nykytilaan ei olla koskaan tyytyväisiä, ja asioita halutaan nähdä sekä tehdä uudella tavalla. Etelä-Karjalassa esimerkiksi ahdistavat liian monet nostokurjet. Muualla ahdistaa nostokurkien puute.

Koska miesmuisti on parhaimmillaankin kolme vuotta, apuna menneiden muistelussa meillä on oma, sananvapautta puolustava ja ajankuvaa tallentava moniarvoinen sanomalehti. Sen ääreen voi palata vuosienkin jälkeen katsomaan, mitä oikeasti tapahtui ja mitkä olivat asioiden taustat. Ja mikä hienointa, oma lehti kertoo alueen aikaansaajille joka ikinen aamu sen, mitä kaikkea kiinnostavaa omassa maakunnassamme tapahtuu ja mitä mieltä asioista sekä niiden tekemisestä ollaan.

Juha-Matti Saksa