Arkistosta: Etelä-Saimaa analysoi rehtori Anneli Paulin saamaa kritiikkiä 13. joulukuuta 2015

11.2.2016 11:55
Kuva: Vesa Laitinen
Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Anneli Pauli jättää tehtävänsä tämän viikon lopussa. Arkistokuva.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Anneli Pauli jättää tehtävänsä tämän viikon lopussa. Arkistokuva.

Etelä-Saimaa analysoi Lappeenrannan teknillisen yliopiston väistyvän rehtorin Anneli Paulin saamaa arvostelua joulukuussa. Julkaisemme 13. joulukuuta 2015 julkaistun uutisanalyysin nyt kokonaisuudessaan uudelleen.

Anneli Pauli saa kovaa kritiikkiä

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on hämmennyksen tilassa — eikä pelkästään isojen yt-neuvottelujen vuoksi. Moni taho kritisoi yliopiston rehtorin Anneli Paulin johtamista.

Moitteet, paineet ja kritiikki kuuluvat rehtorin työn luontaisetuihin. Palaute voidaan nytkin osin kuitata muutosvastarinnalla ja vaikeilla ajoilla. Puolitoista vuotta tehtäviään hoitaneen Paulin kohdalla tavanomaisen purnaamisen rajat kuitenkin ylittyvät.

Tätä juttua varten on haastateltu pariakymmentä yliopiston henkilökuntaan ja sen keskeisiin sidosryhmiin kuuluvaa ihmistä. Asian arkaluontoisuudesta johtuen haastateltujen nimiä ei kerrota.

Yliopiston sidosryhmät ja yhteistyökumppanit eivät halua puuttua yliopiston toimintaan, mutta viesti on selvä: maakunnassa elää huoli rehtorin sitoutumisesta Etelä-Karjalaan. Huoli on herännyt, koska rehtorin näkyvyys on monen mielestä olematonta.

Anneli Paulin toinen työhuone sijaitsee Helsingissä, ja hänen kanssaan on hankala järjestää tapaamisia. Osin siksi häntä ja hänen näkemyksiään ei Etelä-Karjalassa tunneta kovin hyvin.

Myös epäviralliset tapaamiset ovat jääneet vähiin. Moni vertaa Paulia hänen edeltäjäänsä Ilkka Pöyhöseen, joka järjesti sidosryhmille Etelä-Karjalan kehittämiseen liittyviä taustatilaisuuksia. Joutsenossa asuva Pöyhönen sukkuloi muutenkin laajasti maakunnassa ja piti itse yhteyksiä päättäjiin.

Sidosryhmissä ymmärretään kansainvälistymisen ja verkottumisen merkitys, mutta toisaalta huolta kannetaan Lappeenrannan yliopiston tulevaisuudesta ja itsenäisyydestä. Jos yliopisto ja sen johto menettävät kytköksensä Etelä-Karjalaan, pelkona on Lappeenrannan ajautuminen osaksi Helsingin yliopistoa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi Lappeenrannan teknillisen yliopiston alasajoa jollain aikavälillä. Esimerkiksi juuri käynnistyneissä Itä-Suomen yliopiston yt-neuvotteluissa opettajakoulutus Savonlinnassa on lakkautusuhan alla.

Pauliin talon sisältä kohdistuva kritiikki voidaan tiivistää kolmeen asiaan.

1. Läsnäolo. Ihmisten johtamista ei pidetä Paulin vahvuutena. ”Rehtori on piilossa blogien takana”, kuvaa yksi lähde. ”Hän pysyttäytyy oman kilpensä takana”, sanoo toinen. Henkilökunnassa jotkut kokevat, ettei Pauli ole tavoitettavissa tai aidosti läsnä edes silloin, kun on fyysisesti paikalla. Edellisen johtajan aikana professori saattoi marssia rehtorin puheille, kun aihetta oli. Nyt audienssia voi olla vaikea järjestää edes ajan kanssa.

Yliopiston yt-neuvottelut veti hallituksen varapuheenjohtaja Laura Lares. Prosessi onnistui, mutta moni kysyy, missä oli rehtori. Oliko kyse vastuunpakoilusta vai osaamisen puutteesta?

2. Lillukanvarret. Haastatellut kuvaavat Paulia ahkeraksi johtajaksi, mutta hänen kykynsä keskittyä olennaiseen epäilyttää. Hukkuuko iso kuva yliopiston suunnasta lillukanvarsien taakse? ”Pauli tekee täysillä töitä, ja kaikki asiat ovat hänelle yhtä tärkeitä.”

3. Tutkimusrahoitus. Paulin valintaa perusteltiin nimenomaan osaamisella ulkomaisen tutkimusrahan hankkimisessa. Missä ovat tulokset, kysellään. Samalla useampikin professori moittii sitä, että Pauli on pistänyt yliopiston tutkijat käyttämään aikaansa sisäiseen, byrokraattiseen kilpailuun olemassa olevasta tutkimusrahasta, kun voimavarat pitäisi keskittää ulkoisen rahoituksen hakemiseen.

Kriitikoiden lisäksi Paulilla on myös puolustajia. Osa Etelä-Saimaan lähteistä muistuttaa, että yliopiston turbulenssi johtuu paljolti ulkoisista tekijöistä eikä rehtorista. Valtio ja Tekes ovat pistäneet rahahanat pienemmälle, joten kuluja on pakko leikata.

Yliopistolla käytiin syksyllä isot yt-neuvottelut, joiden tuloksena toista sataa ihmistä sai potkut. Mikä tahansa organisaatio kuohuu, jos 13 prosenttia työntekijöistä saa kalossin kuvan takapuoleensa.

Paulin aikana myös yliopiston strategia on pantu uusiksi, samoin hallinnon ja tutkimuspuolen rakenteet. Kun organisaatiot ja toimintatavat muuttuvat, monen henkilön vanhan valta-asema tai rahoitustilanne saattaa huonontua. Tämäkin saattaa selittää rehtorin saamaa kritiikkiä.

Ulkopuolelta on vaikea arvioida, mikä on totuus Anneli Paulin johtamisesta. Runsas kritiikki on joka tapauksessa fakta. Taloudellisesti yliopistolla on edessä luultavammin huonoja kuin hyviä aikoja. Tarve hyvälle johtamiselle ei ainakaan vähene.

Anneli Pauli

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti, tekniikan kunniatohtori.

Tiedekeskus Heurekan toiminnanjohtaja (2013—2014), EU-komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston varapääjohtaja (2007—2013), Suomen Akatemiassa mm. ylijohtajana (1996—2007).

Timo Laitakari | Harri Manskinen