Vastaanottokeskuksissa 250 hälytystehtävää lokakuun alun jälkeen — lähes puolessa hätistelty ulkopuolisia uhkailijoita ja hiippareita

29.1.2016 13:09
Kuva: Marja Seppälä
Lähes puolet vastaanottokeskusten hälytystehtävistä liittyy uhkaavasti käyttyätyviin ulkopuolisiin häiriköihin. Myös spraymaalajat ovat työllistäneet poliisia.
Lähes puolet vastaanottokeskusten hälytystehtävistä liittyy uhkaavasti käyttyätyviin ulkopuolisiin häiriköihin. Myös spraymaalajat ovat työllistäneet poliisia.

Kaakkois-Suomen poliisilla oli 248 hälytystehtävää vastaanottokeskuksiin lokakuun alusta tammikuun 20. päivään. Etelä-Saimaa on saanut runsaasti lukijan vinkkejä vastaanottokeskuksilla pörräävistä poliisipartioista.

Ylikomisario Ilkka Pöyhiä arvioi, että hieman yli puolet tehtävistä liittyy vastaanottokeskuksen asukkaiden keskenäisiin ja henkilökunnan kanssa syntyneisiin erimielisyyksiin. Vajaat puolet taas liittyvät ulkopuolisiin häiriköihin.

— Aina silloin tällöin joku menee sinne ja käyttäytyy niin, että henkilökunta ja asukkaat kokevat sen uhkaavaksi. Se voi olla esimerkiksi huutelua, sprayaamista tai autolla ajelua.

Pöyhiän mukaan ulkopuolisten häiriköintiä on tapahtunut enemmän Kymenlaaksossa kuin Etelä-Karjalassa. Kaikista tehtävistä vain kourallinen johtaa rikosilmoitukseen. Ulkopuolisten tekemistä vahingonteoista ja tuhotöistä tehtiin samalla ajanjaksolla kuusi rikosilmoitusta.

Myös asukkaiden keskenäisissä kahnauksissa on tarvittu poliisia. Poliisin tietoon tuli 212 ulkomaalaisen tekemäksi epäiltyä pahoinpitelyrikosta viime vuonna. Rikosepäilyjä oli 30 enemmän kuin edellisvuonna, ja poliisin mukaan se johtuu osin vastaanottokeskuksissa tapahtuneista pahoinpitelyistä.

Suurimmassa osassa vastaanottokeskusten hälytystehtävistä ei Pöyhiän mukaan tapahdu mitään. Tilanne saattaa kuitenkin ulkopuolisen silmin näyttää uhkaavalta, sillä vastaanottokeskukselle mennään aina vähintään kahden poliisipartion voimin.

— Se tilanne siellä on monesti aika kuuma, sillä porukkaa on paljon. Mielellään emme ottaisi hopeamitalia. Pitää lähteä siitä, että tilanne selvitetään niin, ettei sieltä tarvitse lähteä karkuun.

Kyseessä on valtakunnallinen linjaus, jota Pöyhiä pitää hyvänä, vaikka useamman partion lähettäminen vie huomattavan osan pienen poliisilaitoksen resursseista.

Vastaanottokeskuksista eniten välienselvittelyjä on ollut Imatralla.

— Siellä tuli esimerkiksi erimielisyyttä ruokailujärjestelyistä. Tilanne kävi uhkaavaksi, kun iso joukko miehiä vaati muutoksia. Sinne meni yhdeksän poliisipartiota, eli kaikki mitä saatiin kasaan. Tilanne rauhoittui, eikä siellä tapahtunut mitään. Pahimmat pukarit otettiin talteen huilaamaan.

Pöyhiän mukaan Kaakkois-Suomessa pitkään sijainneista vastaanottokeskuksista on karttunut kokemusta työntekijöille ja viranomaisille. Muualla Suomessa vastaperustetuissa keskuksissa on ollut enemmän ongelmia.

— On aika hätäisesti kasaan kyhättyjä majoituspaikkoja, ja henkilökuntakin on otettu lennosta. Erimielisyydet tulevat helposti, kun asukkaat huomaavat, ettei homma ole kenekään käsissä.

Juho Maijala