Kaakkois-Suomen ketuissa ja hirvissä havaittu uusia maksamatolajeja — ensimmäinen löytö Ruokolahdelta

18.1.2016 16:18
Kuva: Matti Tieaho
Metsästäjät ovat avainroolissa Eviran tekemän luonnonvaraisten eläinten tautiseurannassa.
Metsästäjät ovat avainroolissa Eviran tekemän luonnonvaraisten eläinten tautiseurannassa.

Ketuista ja hirvistä on löydetty uusia maksamatolajeja elintarviketurvallisuusvirasto Eviran luonnonvaraisten eläinten tautiseurannassa. Ensimmäiset maksamatolöydöt ovat Ruokolahdelta syksyltä 2015, jolloin suomalaisesta hirvestä löytyi pienikokoisia Parafasciolopsis fasciolaemorpha -maksamatoja.

— Mielenkiintoista on se, että laji on nyt vasta löydetty Suomesta. Tätä voidaan pitää osoituksena siitä, että jääkauden jälkeinen eläinten paluumuutto Suomeen on ollut hidasta, professori Antti Oksanen Evirasta pohtii.

Ketuista on myös löytynyt kaksi uutta maksamatolajia (Metorchis bilis ja Pseudamphistomum truncatum). Löytöjä on tehty muun muassa Virolahdella.

Oksanen kertoo, että nämä lajit ovat kalaa syövien nisäkkäiden ja lintujen loisia.

— Loistartuntaa ei voi tiettävästi saada muuten kuin syömällä raakaa tai heikosti kypsennettyä särkikalaa. Kettu voi esimerkiksi rantoja tai pilkkiavantoja kiertelemällä löytää ruoakseen kuolleita kaloja. Raaoista kaloista maksamadot voivat tarttua myös koiriin ja kissoihin, Oksanen varoittaa.

Hän jatkaa, että ihmisten on syytä välttää huonosti kypsennetyn särkikalan syömistä loisten esiintymisalueella. Kunnolla kypsentämällä loiset kyllä kuolevat.

— Joku vastikään kysyi, että kuolevatko ne pakastamalla. Tästä ei ole tutkittua tietoa.

Evira tekee luonnonvaraisten eläinten tautiseurantaa yhdessä kansalaisten ja erityisesti metsästäjien kanssa. Syötävän riistan tautiseuranta perustuu metsästäjien lähettämiin tautiepäilynäytteisiin.

Oksanen kertoo, että varsinkin hygieniakoulutetut metsästäjät ovat päteviä tekemään havaintoja riistaeläinten terveydestä.

— Yksittäinen metsästäjä muun muassa kiinnitti huomiota hirven maksan sappiteiden tulehtumiseen ja paksuuntumiseen. Siten saimme tietoa uuden loisen olemassaolosta, sanoo Oksanen.

Maksamadon tarttumisesta ihmiseen ei ole näyttöä.

Anniina Meuronen