Vaalitutkijat: Suomessa on jo listavaalijärjestelmä

10.1.2016 22:04
Kuva: Janne Lehtonen
Ketähän äänestäisi? Juuso Sorjonen etsi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ehdokasta listalta äänestyspaikan vieressä. Suomessa ei voi antaa ääntään vain puolueelle.
Ketähän äänestäisi? Juuso Sorjonen etsi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ehdokasta listalta äänestyspaikan vieressä. Suomessa ei voi antaa ääntään vain puolueelle.

Osa poliitikoista on haikaillut Suomeen suljettua listavaalia Ruotsin malliin. Sitä on tarjottu tulevien itsehallintoalueiden valtuustojen vaaleihin.

Vaalitutkija, Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund ihmettelee poliitikkojen puheita.

— Suomessa on jo avoin listavaali. Meillä valitaan ehdokas itse, mutta ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja vaikuttaa ainoastaan puolueen sisäiseen listajärjestykseen. Siksi poliitikkojen puheet listavaalista hämmästyttävät.

Ruotsin suljetussa listavaalissa äänestetään pääasiassa puoluetta. Ruotsissakin on avattu suljettua listaa, ja äänestäjä voi halutessaan äänestää myös henkilöä.

— Siinäkin mielessä keskustelu suljetusta listavaalista on vähän jälkijättöistä. Tuskin se toteutuu. Eivät poliitikot sitä halua, Grönlund sanoo.

Grönlund ei ymmärrä sitäkään, miksi maakuntavaltuustot liitetään listavaaliin.

— Nehän ovat vain yhdet vaalit lisää.

Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta on Grönlundin linjoilla. Hänkin muistuttaa, että meillä on jo avoin listavaali.

— Enpä tiedä, mistä aihe taas putkahti keskusteluun. Koko keskustelu on ennenaikaista, koska emme vielä tiedä, mitä itsehallintoalueet tarkoittavat.

Borgin mielestä vaalien toteuttamisen tapaa ja mallia on aika pohtia sitten, kun tiedetään, miten ehdokkaat asetetaan ja millaista valtaa itsehallintoalueille tulee.

— Itsehallintoalueiden vaaleja ei kannata lähteä viemään uudella kuviolla. Se voisi olla omiaan vain vähentämään äänestysintoa.

Vaalitutkijoiden kyselytutkimuksien perusteella suomalaiset luottavat eduskuntaan ja ovat kiinnostuneita politiikasta. Moni on kuitenkin jättänyt äänestämättä, koska ei ole löytänyt sopivaa ehdokasta.

Henkilöpainotteinen vaalitapamme ei välttämättä vastaa nykyäänestäjien tarpeita ja ajattelua. Vaalitutkijoiden tekemässä kyselyssä vähän yli puolet äänestäjistä sanoo, että puolue on tärkeämpi kuin ehdo-
kas.

— Suuri osa kuitenkin äänestää ehdokasta. Äänestäjiä pitäisi muistuttaa, että älä ihmeessä äänestä ehdokasta, jos hänen puolueensa ei miellytä sinua. Äänihän voi mennä täysin erilaiselle politiikalle kuin mitä äänestäjä kannattaa, Grönlund sanoo.

Vaalitutkijat ovat esittäneet, että ihmisille voisi antaa mahdollisuuden äänestää vain puoluetta. Borg sanoo, että ääni ideologialle vaikuttaisi puolueiden väliseen paikkajakoon. Puolue päättäisi, kenelle ehdokkaalle ääni menee.

Myös Grönlund kannattaa järjestelmää, jossa voisi antaa äänen puolueelle, jos joku ei halua äänestää ehdokasta.

— Olen käynyt kertomassa ehdotuksen myös eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Jos haluamme korostaa puoluetta henkilön sijaan, vaalilippua voi muuttaa, Grönlund hahmottelee.

Grönlundin mielestä nykyinen vaalijärjestelmämme on pääpiirteissään toimiva.

— Se yhdistää suhteellisuuden eli puolueet saavat eduskuntaan noin äänimääränsä edellyttämän määrän edustajia.

Grönlund sanoo, ettei listavaali lisää äänestämistä. Borgin mielestä äänestysaktiivisuutta voisi yrittää nostaa pitämällä useat vaalit samanaikaisesti.

Sekin on Ruotsin malli.

Suljetun listan plussat ja miinus

+ Erot näkyviin. Lisäisi ideologisia eroja eikä ääni menisi ”väärän” puolueen ehdokkaalle.

+ Vaalikassa pienemmäksi. Vähentäisi yksittäisen ehdokkaan vaalirahoitustarvetta. Toisaalta rahoitus kanavoituisi piiri- tai puoluetasolle.

+ Asiantuntemus esiin. Vähentäisi julkkisehdokkaiden määrää.

+ Apua äänestäjälle. Äänestyspäätös helpottuisi, kun olisi valmis lista.

- Valtaa puolueelle. Demokratia ja valinnanmahdollisuus ehdokkaiden kesken vähenevät, kun puolue päättää ehdokkaat ja valittavien järjestyksen.

Heikki Sopanen